(Pohjalainen 7.3.2015)
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on monella tapaa menestystarina. Viime sotien jälkeen Suomi nousi muutamassa vuosikymmenessä elintasoltaan maailman kärkimaiden joukkoon. Suomen tarina rakennettiin työnteolla, koska ei ollut muuta vaihtoehtoa. Aikakirjat kertovat uuden ajan raivaajista, jotka kouluttautuivat, perustivat yrityksiä, tekivät työtä ja pitivät huolta perheestään.
Kylmän sodan jälkeen suomalainen teollisuus oli uuden tilanteen edessä. Suomen oli haettava jälleen nousua uusilla eväillä. Seuraava menestystarina rakennettiin sillä, että Suomi nousi teknologisessa kehityksessä maailman huipulle. Historia osoittaa, että Sampo pitää rakentaa kerta toisensa jälkeen uudelleen. Suomi on tällä hetkellä jälleen siinä tilanteessa. Tulevaisuudessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin se mikä on ollut vuosisatojen ajan. Suomi voi menestyä vain sisukkaasti yrittämällä ja työtä tekemällä.
Jatkossakin laadukkaat palvelumme ja uuden sukupolven hyvinvointi rahoitetaan yksityisen sektorin työpaikkojen kautta. Nyt maamme hyvinvoinnin rahoitus ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla. Tällä vaalikaudella olemme kyenneet jarruttamaan kustannusten kasvua. Menoja on karsittu ja joitakin veroja nostettu. Kaiken kaikkiaan urakkaa on takana tältä osin lähes seitsemän miljardin euron edestä. Tulevaisuuden turvaaminen edellyttää kuitenkin sitä, että talouden sopeuttamisen ja rakenteellisten uudistusten lisäksi löydämme talouskasvun eväitä.
Tutkimusten mukaan uudet työpaikat syntyvät Suomessa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kun Suomen uutta kasvua viedään eteenpäin, katseet kohdistuvat erityisesti näihin yrityksiin. Ne ovat tulevaisuuden vetureita. Korkea osaaminen, teknologian hyödyntäminen ja perinteinen suomalainen ahkeruus on saatava jälleen kunniaan.
Mitä useampi työikäinen suomalainen tekee töitä, sitä paremmin meillä kaikilla menee. Tämän johdosta on työn tekemisen ja ahkeruuden kannusteita vahvistettava. Työelämämme vaatii uudistuksia. Sen tulee olla joustavampaa sekä huomioida eri-ikäiset työntekijät ja heidän tarpeensa. Tavoitteena tulee olla matalampi kynnys työllistää. Kaikki työ on arvokasta.
Suomi ei ole maailmassa yksin. Lähes samanlaisia tuotteita kuin meillä valmistetaan ympäri maailman. Yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Halusimme tai emme, kilpailukykymme ratkaisee olemmeko uuden teollistamisen eturivissä. Digitalisaatio, biotalous ja muut korkeaa osaamista vaativat sektorit ovat jatkossa avainasemassa. Osaamisen säilyminen ei ole itsestäänselvyys. Se edellyttää, että huolehdimme koulutuksellemme riittävät resurssit toimia ja tuottaa edellytyksiä kasvulle jatkossakin. Koulutus kaipaa loikkaa tulevaisuuteen.
Suomi on täynnä mahdollisuuksia, niin kuin aikaisemminkin. Sen eri alueilla on omat vahvuutensa. Kannettu vesi ei kuitenkaan pysy kaivossa. Tulevaisuuden mahdollisuudet luodaan Pohjanmaalla niistä elementeistä, joissa olemme vahvoja. Energia, ruoka, biotalous ja metalli eri muodoissaan ovat olleet perinteiset vahvuutemme. Tulevaisuudessa tämä joukko varmasti täydentyy. Uudet menestystarinat odottavat tekijäänsä.
Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava