Uudistuksia ennen ja nyt

(Pohjalainen 21.09.2013)

Eduskunta vietti tällä viikolla säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlallisuuksia. Kun valtiopäivät kutsuttiin keisari Aleksanteri II:n toimesta koolle syyskuussa 1863, oli tilanne erilainen kuin tänä päivänä. Suomi oli osa Venäjää ja maamme itsenäistyminen vasta etäinen hahmotelma. Voi kuitenkin sanoa, että jo tuolloin taottiin nykyisen Suomen peruskiviä. Suomen kielen asema vahvistui. Tuolloin tehtiin myös kuntauudistusta. Kunnat ja seurakunnat erotettiin toisistaan ja nykymallinen kunta alkoi tehtäviensä osalta hahmottumaan.

Juhlavuoden kunniaksi puhemiesneuvosto ja eduskuntaryhmät päättivät esittää uuden rahaston perustamista nuorten venäjän kielen ja kulttuurin osaamisen vahvistamiseksi. Tätä osaamista tarvitaan. Venäjä on maallemme tärkeä kauppakumppani ja vientimarkkina-alue. Kuitenkin vain 2% peruskoululaisista opiskelee jossain kohtaa venäjää. Toisella asteella luvut ovat suhteessa vielä pienemmät.

Juhlallisuuksien lisäksi aloitettiin tällä viikolla keskustelu vuoden 2014 talousarviosta. Paljon kysymysmerkkejä on ilmassa. Talouden arvioidaan kääntyvän lievään kasvuun, mutta kilpailijamaihin verrattuna olemme takamatkalla. Valtion velkaantuminen, kuntatalouden haasteet ja kestävyysvaje odottavat ratkaisua. Talousarvio pitää sisällään elementtejä, joilla pyritään tekemään se, mikä kansallisin toimin on tehtävissä.

Kolmen A:n luottoluokitusmaana meillä on edelleen mahdollisuudet selviytyä. On kuitenkin välttämätöntä lisätä työn määrää ja tuottavuutta. Lisätalousarvio mahdollistaa joukon nopeita toimenpiteitä, joilla laivan kurssia saadaan myös reivattua. Kansakuntamme tulevaisuuden selkänojana ovat hallituksen rakenneuudistukset, jotka tähtäävät seuraavien vuosikymmenten haasteiden ratkaisemiseen. On ollut ilo todeta hallituspuolueiden yhteinen tilannekuva talouden osalta.

Kuntataloudessa merkittäviä asioita on ainakin kaksi. Tarvitsemme vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät luomaan uutta elinvoimaa alueilleen. Tähän tähtää kuntauudistus. Soteratkaisu puolestaan pureutuu kuntien suurimpaan menoerään, terveydenhuoltoon. Jokaisen kansalaisen on saatava tarpeellinen hoiva sairauden sattuessa. Rakenteita on pystyttävä uudistamaan, hallinnollista taakkaa keventämään ja järjestelmä saatava vastaamaan tietoyhteiskunnan suomia mahdollisuuksia. Tehostaminen on tie palvelujen paranemiseen.

On mietittävä tarkkaan, mitä Suomen kunnat tulevaisuudessa velvoitetaan tekemään. Monien tehtävien osalta on tehtävä arviointia niiden tarpeellisuudesta. Missä on yksilönvastuun raja?  Myös normitalkoita tarvitaan. Erilaiset hyvää tarkoittavat säännökset vaikeuttavat sekä kansalaisten elämää, että taloudellista kasvua. Viranomaiset valittavat toisen viranomaisen päätöksistä.  Järjestelmämme kaipaa ketteryyttä enemmän kuin koskaan ennen.

Opposition hampaattomat esitykset eivät ole tarjoamassa mitään todellisia ratkaisuja hyvinvointivaltiomme turvaamiseen. Maltillinen palkkaratkaisu yhdistettynä rakenneuudistukseen tarjoaa mahdollisuuden kasvuun ja uuteen nousuun. Tällä hetkellä vientialamme ovat rakennemuutoksen kourissa. Korkea koulutus, tuotekehittely ja näiden hyödyntäminen ovat vahvuuksiamme jatkossakin. Yrityselämälle on annettava sen tarvitsemat puitteet. Suomi elää viennistä ja työstä. Vuonna 1863 Suomessa alkoi uudistusten kausi. Samaa tahtoa tarvitaan edelleen 150 vuotta myöhemmin.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava
Bookmark the permalink.

Comments are closed.