Arktiksessa on tulevaisuutta

(Pohjalainen 19.10.2013)

Arktisen alueen hyödyntäminen pääsi yleiseen keskusteluun viimeviikkoisen Heidi Hautalan eroamisvyyhden yhteydessä. Kuumana perunana ministerin edesottamusten lisäksi on ollut valtionyhtiö Arctia Shippingin toiminta arktisilla alueilla. Joissakin poliittisissa piireissä on selvästi ollut halua jarruttaa suomalaisten toimintaa Arktiksella. Linjaero on oikeasti merkittävä asia, sillä hallituksella on monia suunnitelmia siitä, kuinka Suomi hyödyntää arktisia alueita yhteistyössä muiden maiden kanssa.

Usein kritisoitu Pohjoismaiden neuvosto on ollut arktisen keskustelun edelläkävijä. Neuvoston rooli tuli esille viikolla eduskunnassa käydyssä keskustelussa. Arktisten alueiden käyttö on ollut yksi neuvoston painopistealueita. Neuvoston mielestä Arktiksen hyödyntämisessä on löydettävä tasapaino väestön, luonnonsuojelun ja luonnonvarojen välillä. Samalla on viestitetty Pohjoismaiden hallituksille, että ne pyrkisivät tiiviiseen arktiseen yhteistyöhön tavoitteena kehittää uusia ja turvallisempia tekniikoita arktisten alueiden öljyn ja kaasun tuotantoon. Tukea Arctia Shippingin tai muiden vastaavien yritysten toiminnalle löytyy siis kaikista Pohjoismaista. On erikoista, että eronneella vihreällä ministerillä on asiasta ollut päinvastainen käsitys.

Kilpailu luonnonvaroista ja uusista mahdollisuuksista on kovaa. Kaikki haluavat oman siivun arktisesta alueesta. Niiden hyödyntäminen on iso mahdollisuus, jota ei voi jättää käyttämättä. Suomalaisilla on harvinainen taito yrittää sitkeästi ampua omaan jalkaan, vaikka heti ei osuisi. Se on ollut vahvasti näkyvissä tämänkin viikon puheenvuoroissa. Toisenlaisiakin äänenpainoja on ollut. Presidentti Niinistökin totesi, että mikäli alueella ei ole suomalaisia jäänmurtajia, siellä on sitten muunmaalaisia. Viisaita sanoja.

Kysymys ei mielestäni ole vain siitä, toimiiko joku Arktiksella vai ei. Uusia ja turvallisia tekniikoita tarvitaan, jotta tasapaino hyödyntämisen ja luonnon välillä voidaan säilyttää. Onkin perusteltua sanoa, että meiltä Suomesta löytyvää korkeaa osaamista tarvitaan arktisella alueella. Meillä on myös hyvä syy toimia alueella kestävällä periaatteella, onhan meillä maantieteellisestikin oma lehmä ojassa.

Maantieteestä emme siis ole pääsemässä, tai edes haluamassa eroon. Suomi sijaitsee täsmälleen nousevien uusien kuljetusreittien keskuksessa. Asiasta on käyty meillä vähän keskustelua sen merkittävyyteen nähden. Kehityssuuntia on monilla rintamilla, luonnonvarat ovat vain yksi osa arktista ulottuvuuttamme. Ilmaston muuttuessa kuljetusreittejä on avautumassa yhä vahvemmin Pohjanmereltä aina Beringin salmelle saakka. Samalla sekä Kiina, että Venäjä ovat panostamassa voimakkaasti rautatieyhteyksien modernisointiin Euraasian alueen läpi.

Suomi ja Itämeren alueen maat tulisivat yhdistymään näiden kuljetusreittien kautta jokaiseen maailman suureen talouteen seuraavien vuosikymmenien aikana. Kuljetusreitit Aasiaan ja Tyynelle valtamerelle lyhenisivät merkittävästi. Suomen tulee olla mukana näissä uusissa mahdollisuuksissa. Myös meille tärkeä Merenkurkun liikenne on osa suurta kokonaisuutta. Yksi asia kuitenkin on varmaa: Arktiksessa on tulevaisuutta.

 

Janne Sankelo
varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Kansallinen Kokoomus r.p.
Kauhava
Bookmark the permalink.

Comments are closed.