Suo, kuokka ja Jussi

(Pohjalainen 14.11.2013)

Suomessa on turvemaata noin 9.4 miljoonaa hehtaaria, eli noin kolmannes Suomen maapinta-alasta. Vuosisatojen aikana suomalaiset ovat rakentaneet hyvinvointiaan turvautumalla suohon. Suo, kuokka ja Jussi –periaatteella syntyi uutta peltopinta-alaa ja Suomi alkoi vähitellen vaurastumaan.

Tällä hetkellä 0.6 prosenttia soistamme on turvetuotannossa. Tällä määrällä katetaan 6 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Äkkiseltään ajateltuna näillä lukemilla suota riittää moneen tarkoitukseen. Luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja muuhun toimintaan riittänee käsitykseni mukaan hyvin 99 prosenttia soista. Turpeella tuotetun kaukolämmön piirissä on yli miljoona suomalaista. Ala työllistää suoraan ja välillisesti noin 20000 suomalaista.

Pohjanmaalla turve on merkittävä toimiala ja sillä on suuria työllisyysvaikutuksia. Seinäjoen, Vaasan ja Pietarsaaren suuret voimalaitokset käyttävät turvetta ja luovat alueellemme työtä ja hyvinvointia. Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa vastaavat puolesta Suomen energiaturvetta ja haketta koskevista työllisyysvaikutuksista. Voimalaitoksiin on investoitu suuria summia lähtökohtana turpeen käyttö. Myös koneyrittäjät ovat panostaneet uuteen kalustoon.

Turpeen tuotanto on ollut monenlaisten ongelmien edessä. Turpeen nosto vaatii onnistuakseen hyvät sääolot. Edelliset kesät eivät ole olleet noston kannalta suosiollisia. Tänä vuonna tuotantotavoitteissa on päästy hieman parempiin tuloksiin. Sääolosuhteiden lisäksi haasteena on ollut uusien turpeennostoalueiden luvittaminen. Uudet hakemukset ovat joutuneet valitussuman kohteeksi ja aikaa on mennyt useita vuosia. Useimmiten valituksia ovat tehtailleet ns. ammattivalittajat, kuten esimerkiksi Purmolla, jossa paikallisilla ihmisillä ei ollut turpeennostoon huomautettavaa.

Viime vuoden aikana ulkomaisen kivihiilen käyttö on lisääntynyt lähes 50 prosenttia ja biopolttoaineiden osuus on laskenut. Kivihiiltä on tällä hetkellä saatavissa maailmanmarkkinoilta edulliseen hintaan ja hinnan odotetaan pysyvän alhaisena jatkossakin. Hiiltä on vapautunut markkinoille siksi, että Yhdysvallat on siirtynyt käyttämään mittavia liuskekaasuvarantojaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta vieraili syksyllä Kanadan länsilaidalla metsäasioiden merkeissä. Oli helppo havaita, että Pohjois-Amerikassa ei bioenergiaan liiemmin panosteta. Liikenneyhteyksiä meritse sen sijaan kehitetään kohti Eurooppaa ja erityisesti luoteisväylä pohjoisessa herättää kasvavaa kiinnostusta. Vierailun aikana väylälle lähti myös ensimmäisenä sen läpi kulkenut hiililaiva Nordic Orion, jonka suuntana oli Porin satama.

Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky on siis heikentynyt. Suomessa käydäänkin tällä hetkellä tiukkaa poliittista vääntöä bioenergian tulevaisuudesta. Nyt on tehtävä sellaisia ratkaisuja, että kotimaisten polttoaineiden käyttö on aina kannattavampaa. Turpeen osalta on mietittävä sen verotusta niin, että suunnitellut vuoden 2015 korotukset pitäisi suomalaisen kilpailukyvyn nimissä perua. Energia-asioissa ei kannata lähteä merta edemmäs jos sopivia raaka-aineita löytyy kotikulmiltakin. Näin saadaan sekä Jussille, että kuokalle töitä.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava
Bookmark the permalink.

Comments are closed.