Velka veli otettaessa

(Pohjalainen 8.2.2014)

Eduskunta kokoontui tällä viikolla avaamaan tämän vaalikauden neljännet valtiopäivät. Nyt alkoivat niin sanotut pitkät valtiopäivät, jotka jatkuvat seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka. Tekemistä riittää. Lakiesityksiä on hallitukselta tulossa kevätkaudella yli 150. Eduskunnan käsittelyyn tulee myös useita kansalaisaloitteita. Tekijänoikeuksiin liittyvästä aloitteesta käytiin lähetekeskustelua jo torstain istunnossa.

Kärkenä kevään aikana ovat kuitenkin epäilemättä keinot talouden sopeuttamiseksi varallisuuteemme ja velkaantumisen sekä kestävyysvajeen taittaminen. Suomalaista kasvua ja työpaikkojen syntymistä on edistettävä kaikin keinoin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi jo vuoden 2013 avajaisissa viestiä siitä, että on aika ryhtyä sanoista tekoihin. Samalla linjalla entinen kirstunvartija jatkoi myös nyt. Presidentti korosti, että on syytä tarkoin varjella yhteiskunnallista vakautta. Hän muistutti siitä yhteisymmärryksestä, ettei Suomi voi jättäytyä velkaantumisen varaan. Siinä hän on tapansa mukaan oikeassa. Niin hallituksessa kuin oppositiossa ollaan käytännössä samaa mieltä ongelmasta ja toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Näin voisi tulkita opposition puheenvuoroja keskiviikkona pääministerin ilmoituksesta käydyssä keskustelussa. Painotuseroja toki löytyy.

Velkaantumisen taittaminen on iso urakka. Maailmantalouden tilanne ja teollisuuden rakennemuutos ei tätä helpota. On kuitenkin selvää, että yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi on tehtävä kovia ratkaisuja. Hallitus on ohjelmansa mukaisesti tehnyt valtion talouden sopeuttamistoimenpiteitä 50-50 –periaatteella. Se tarkoittaa sitä, että lyhyen aikavälin sopeutuksesta puolet on haettu veronkorotuksista ja puolet menoleikkauksista. Verotus alkaa kuitenkin olla jo varsin korkealla tasolla. Lisäkorotusten riskinä on orastavan talouskasvun kuihduttaminen.

Edessä on joka tapauksessa vielä noin kolmen miljardin euron sopeutustoimet jo aiemmin tehtyjen viiden miljardin lisäksi. Tämän viikon poliittinen keskustelu onkin pyörinyt sen ympärillä, miten ja millä aikavälillä nämä olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo patisti hallitusta jo tammikuun lopulla luopumaan jäykähköstä 50-50 –periaatteesta ja keskittymään enemmän leikkauksiin. Pääministeri Jyrki Katainen puolestaan totesi, että sopeutustoimet on tehtävä kasvun ja työllisyyden kannalta viisaasti. Sekä ajoitus, että keinot on mietittävä tarkasti. On tehtävä päätös millaisella jaksotuksella kasvua parhaiten tuettaisiin.

Jo vanha kansa tiesi velan olevan veli otettaessa, mutta velipuoli maksettaessa. Tähän saakka kansainvälinen luottamus maamme talouden vakauteen ja kehitykseen on ollut positiivinen. Suomi on pysynyt tavoitellussa kolmen A:n luottoluokituksessa. Tekemättä jättäminen ei ole nyt edes vaihtoehto. Kevään kehysriihi tulee olemaan tässä paljon vartijana. Valmistelut ovat täydessä käynnissä. Hallituksen marraskuussa sopima rakennepaketti on myös saatava nopeasti käytäntöön.

Siinä missä taloudessa on nähtävissä sarastusta, myös kevätaurinko alkaa pilkistellä. Julkinen talouskeskustelu on ankaraa. Nyt on kuitenkin sen aika, jotta aurinko paistaa tulevaisuudessa vielä kirkkaammin Suomi Oy:n taivaalla.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava

Bookmark the permalink.

Comments are closed.