Luotettava kumppani haussa

(Pohjalainen 08.02.2013)

Eduskunta aloitti istuntokautensa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyllä. Suomen turvallisuuspoliittista linjaa on rakennettu johdonmukaisesti. Itsenäinen puolustus ja yleinen asevelvollisuus ovat pitkään olleet maamme turvallisuuden perusta.

EU on Suomelle arvovalinta, jolla on myös turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Tämä näkökohta jätettiin Unioniin liittyessä taka-alalle, mutta nyt se on selonteossa selkeästi esillä. Jäsenyyteemme Unionissa kuuluu yhteisvastuulauseke ja keskinäistä avunantoa koskeva velvoite. Suomi ei voi kuitenkaan rakentaa turvallisuuttaan lausekkeiden varaan, sillä suurin osa EU-maista on rakentanut omat ratkaisunsa NATOn kautta.

Maailma muuttuu ja turvallisuusuhkat sen mukana. Vaikka sotilaallinen uhka Suomea kohtaan on pieni, on turvallisuuspolitiikan keskiössä oman puolustuskykymme uskottavuus. Kyberturvallisuus, energiaturvallisuus, terrorismi ja muut kokonaisturvallisuuteemme vaikuttavat tekijät edellyttävät varautumista. Pitkällä aikavälillä vahvalle yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja.

Käytännössä vaihtoehtoisia tai jopa rinnakkaisia suuntia on kaksi. NATO on kaikille tuttu ja sen jäsenyydestä on Suomessa keskusteltu jo pitkään erilaisin äänenpainoin. Niin nytkin. Keskustelu eduskunnassa lipui mörköjen ja kylmän sodan muisteloihin.

Esille tuli Kokoomuksen linja. Sen osalta ei ole mitään salattavaa. Kokoomus on puoluekokouksen päätöksillä avoimesti todennut, että NATO-jäsenyys parantaisi turvallisuuspoliittista asemaamme. Tätä keskustelua meillä on valmius käydä. Aika on mielestämme kypsä laajalle keskustelulle ilman leimakirveitä. NATO ja sen rooli on muuttunut. Vastakkainasettelun sijaan kaivataan nyt ennakkoluulotonta keskustelua eri vaihtoehdoista.

Uutena painopisteenä yhteistyön saralla on noussut esiin pohjoismainen ulottuvuus. Mielestäni on ehdottomasti selvitettävä materiaaliyhteistyötä ja työnjakoa Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa. Pohjaa yhteistyölle antavat Stoltenbergin raportti ja Pohjoismaiden 2011 antama solidaarisuusjulistus. Yhteistyöhön on Suomessa laaja poliittinen yhteisymmärrys. Suunnitelmien tulee muuttua teoiksi nopealla aikataululla, jotta voidaan vaikuttaa puolustusvoimiemme kykyyn ylläpitää uskottavaa puolustusta tulevina vuosikymmeninä.

Puolustusmateriaalin hinta on noussut voimakkaasti teknisen kehityksen myötä. Samalla käytössä olevan kaluston käyttöikää on venytetty. Kun tämän yhdistää maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutuksiin ja maamme rakenteellisiin haasteisiin, on perusteltua kysyä voimmeko pitää puolustuksemme uskottavassa kunnossa yksin.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että älä luota vieraaseen apuun. Vieras apu onkin aina kysymysmerkki. Mielestäni Suomi tarvitsee luotettavia kumppaneita, ei vierasta apua. Tiiviimpi yhteistyö NATOn kanssa on se pitkän tähtäimen keino, jolla luomme uskottavaa ennaltaehkäisevää puolustuskykyä Suomelle.

 

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Bookmark the permalink.

Comments are closed.