Kokoomus haluaa laskea autoveroa

(Ilkka 12.2.2015)

Suomen autokanta on tunnetusti yksi Euroopan vanhimmista. Henkilöautojen romutusikä on meillä keskimäärin yli 20 vuotta, kun EU-maiden keskiarvo on 15 vuotta. Nuorennusleikkaukselle on tarvetta. Huomioiden maamme vaihtelevat sääolosuhteet, voi hyvällä syyllä sanoa kyseessä olevan myös turvallisuuskysymys. Uudempi teknologia tuo mukanaan myös pienemmät päästöt ympäristöön.

Osallistuin tiistaina kokoomuksen puoluejohdon edustajana Suomen Autotuojien suureen vaalipaneeliin Helsingissä. Tapetilla olivat erityisesti autoveron muutostarpeet, mutta asiaa riitti myös muista alaan liittyvistä aiheista. Paneelissa perussuomalaisten edustajana toiminut Matti Putkonen esitti autoveron poiston aiheuttaman rahoitusvajeen korjaamista lakkauttamalla maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä. Todella kummallisia linjauksia, mutta tämäkin on hyvä tietää kun se reilusti kerrotaan.

Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä autokannan uudistamisen edistämiseksi hallitus päätti vuoden 2015 talousarvion yhteydessä järjestää romutuspalkkiokokeilun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhan auton romuttaessaan autoilijalla olisi mahdollista saada 1500e suuruinen alennus uuden auton oston yhteydessä. Summasta automaantuojat kustantavat kolmanneksen. Tällä edistetään autokannan uudistumista ja valtiokin saa uuden auton oston yhteydessä reilusti omansa pois verojen muodossa.

Romutuspalkkiosta on hyviä kokemuksia muista EU-maista. Esimerkiksi Espanjassa kokeilu käynnistettiin vuonna 2013 ja viime vuonna autokauppa oli jo 18 prosentin kasvussa. On selvää, että romutuspalkkio ei ratkaise autokantamme ikääntymistä kertarysäyksellä. Auton hankintaa verotetaan Suomessa siinä määrin korkeasti, että se toimii myös kannustimena pitää ja korjata autoa mahdollisimman pitkään.

Kokoomuksen tavoitteena on keventää auton hankinnan yhteydessä maksettavaa autoveroa merkittävästi. Isoissa kertauudistuksissa ongelmaksi voi tulla nykyisen autokannan arvon romahdus, mikä ei ole järkevää. Uudistus onkin järkevää tehdä asteittain ja valtiotalouden kannalta kustannusneutraalisti. Toisin sanoen verotuksen painopistettä pitää siirtää auton hankinnasta auton käyttöön. Ratkaisuja autoveron osalta tulee tehdä pikaisesti.

Meillä Pohjanmaalla etäisyydet ovat monesti pitkiä ja ajettavaa riittää. Auto on välttämätön myös työmatkaliikenteessä koska joukkoliikenne ei pysty tarjoamaan toimivia vaihtoehtoja kuin alueemme maakuntakeskuksissa.

Tällä vaalikaudella isot liikennehankkeet, kuten rakenteilla oleva Seinäjoen itäinen ohitustie ja Vaasassa jo valmistunut Sepänkylän ohitus ovat olleet kärkitavoitteitamme. Ne ovat edenneet hallituksen myöntämän rahoituksen osalta suunnitellusti. Käynnistyviä isoja hankkeita ovat Laihian liikennejärjestelyt. Tiestöön on syytä panostaa jatkossakin. Turvallisuuden lisäksi sillä on suuri merkitys alueen elinkeinojen kehitykselle. Korjausvelka tiestön ylläpitämisessä kasvaa ja sen umpeenkurominen on suomalaisen liikennepolitiikan tärkein kysymys seuraavalla vaalikaudella.

Janne Sankelo
kansanedustaja (kok), valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto
Kauhava

Työrauhaa kouluihin

(Pohjalainen 7.2.2015)

Tälläkin viikolla sadat tuhannet peruskoululaiset ovat taas ahkeroineet opintojen parissa. Peruskoulu on suomalaisen sivistyksen kulmakivi ja puhuttaa myös poliittisia päättäjiä. Eri oppiaineiden viikkotuntimäärät ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä. Ne ovat tietenkin tärkeitä asioita, mutta ilman koulurauhaa ja turvallista oppimisympäristöä opetussuunnitelmien tavoitteet eivät toteudu.

Turvattomuus on opetus- ja kasvatusalalla lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opettajat ja muut alan toimijat joutuvat tutkimusten mukaan väkivaltatilanteisiin yhä useammin.  Myös opetusalan järjestöt ovat peräänkuuluttaneet opettajien oikeutta turvalliseen kouluun.

Tilannetta on pyritty parantamaan tämän vaalikauden aikana. Uusi ”koulurauhalaki” ollut voimassa vuoden. Uuteen lakipakettiin sisällytettiin monia myönteisiä asioita. Opettajalla on nyt oikeus tarkistaa oppilaan tavarat ja toteuttaa jälki-istuntoja kasvatuksellisten tehtävien merkeissä.  Työrauhaa turvataan kouluissa monin eri tavoin. Lähtökohtana tulee olla, että kaikilla on oikeus oppimiseen ja hyvään oppimisympäristöön.

Osa koulujen työrauhaan liittyvistä ongelmista saattaa johtua myös tehdyistä muutoksista. Moni opettaja on kertonut minulle, kuinka erityisoppilaiden siirtäminen perusopetusluokkiin on syönyt koulujen resursseja ja tuonut uusia haasteita koulujen työrauhalle.  Tavallinen oppilas usein unohtuu, kun päivät menevät ongelmia selvitellessä. Lahjakkaiden oppilaiden huomioiminen on käytännössä mahdotonta. Osa kokee myös, ettei opettajia enää kodeissa arvosteta. Byrokratia isolla B:llä on tullut myös kouluihin ja vie opettajista mehut. Tällaiset viestit ovat huolestuttavia. Pääasian pitää olla opetus, ei kaavakkeiden täyttö.

Olen ehtinyt olla opetusalalla töissä lähes 20 vuotta. Itselläni ei ole ollut sellaisia tilanteita, jossa olisin joutunut todistamaan vakavaa väkivaltatilannetta.  Hankalia hetkiä ja riitapukareiden rauhoittamisia sen sijaan on tapahtunut monet kerrat. On hyvä muistaa, että turvalliseen kouluun sisältyy myös paljon muitakin tekijöitä. Koulujen kosteusvaurioista on puhuttu viime vuosina paljon ja niiden osalta ongelmat on ratkaistava. Myös kiusaamiseen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Työ jatkuu. Koulu ei saa olla kenellekään terveysriski.

Pari viikkoa sitten sain yllättävän yhteydenoton, kun entinen oppilas Vaasan ajoilta soitti ja kyseli kuulumisia. Keskustelu johti tapaamiseen eduskunnassa. Kohtuullisesti oli elämä vienyt eteenpäin. Vaasasta oli lähdetty pääkaupunkiseudulle ja työpaikka oli löytynyt. Tällaisina hetkinä tulee mieleen vanha viisaus: ei koulua, vaan elämää varten.  Koulusta saadaan vankka pohja elämään. Siksi maailman parhaan peruskoulun on syytä olla kunnossa jatkossakin. Se on meidän kaikkien etu.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.

Yrittäjyyttä ennen, nyt ja jatkossa

(Pohjalainen 10.1.2015)

Vuoden 2004 syksyllä käytiin Vaasassa kovaa kuntavaalikampanjaa, josta on jäänyt monia muistoja. Uutena ehdokkaana olin kokoomusväen kanssa jakamassa vaaliesitteitä ja muuta materiaalia kauppakeskuksessa kaupunkilaisille. Hälinän keskellä varttuneempi rouva, joka tunsi taustojani, tarttui hihasta ja veti sivummalle. Hän oli muuttanut aikoinaan maalta Vaasaan ja hankki elannon 1950-luvulta alkaen pienen ruokapaikan pitäjänä ison yrityksen yhteydessä. Yhdessä teimme aikamatkaa yrittäjyyden ytimeen.

Ruokalassa työtä oli riittänyt vuorokauden ympäri, mutta asiakaskunta kasvoi ja yritys menestyi. Tuohon aikaan menestyvä yrittäjä saattoi kuitenkin joutua silmätikuksi. Erityisesti poliittisen kartan toisella laidalla oltiin sitä mieltä, että oli muilta pois jos pienyrittäjän kassa kilisi liian tiuhaan tahtiin. Kokeneen yrittäjän  katkeransuloisia muisteluja käytiin yhdessä läpi. Ei ollut pienyrittäjällä helppoa. Hyviä aikoja seurasi lama. Jotenkin silti selvittiin ja eläkkeellekin päästiin.

Suomi on muuttunut monin tavoin vuosikymmenten aikana. Äkkiseltään ajattelisi, että yrittäjämyönteisyydessäkin on otettu harppauksia eteenpäin. Erityisesti pk-yrittäjien ääni hukkuu kuitenkin tänäkin päivänä, vaikka Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneistä 120 000 uudesta työpaikasta peräti 110 000 on syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä  kiersi viime vuonna Suomea tapaamassa yrittäjiä kymmenissä tilaisuuksissa. Yrittäjäkiertueen internetsivujen kautta kokoomukselle jätettiin lähes 600 ehdotusta yrittäjyyden esteiden poistamiseksi. Tästä kokonaisuudesta laadimme kymmenen tavoitteen listan, jota kokoomus on sitoutunut viemään eteenpäin tuleviin hallitusneuvotteluihin.

Yrityksen perustamiseen liittyy aina riskejä eikä aina voi onnistua. Riskinä ei kuitenkaan voi olla se, että yrittäjä ei ole sosiaaliturvan osalta samassa asemassa muiden kansalaisten kanssa ja putoaa tyhjän päälle. Turvaverkkoa tarvitaan erityisesti yrityksen alkutaipaleella ja vaikeina aikoina.

Yrittäjien viestien pohjalta kokoomus esittää muun muassa pk-yritysten rahoituksen kehittämistä siten, että työeläkeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että edes minimaalinen osa sijoituksista voitaisiin suunnata korkeampiriskisiin pk-yrityksiin. Tällä mallilla voitaisiin saada miljardin piristysruiske investointeihin. Yritysten sukupolvenvaihdoksia tulee jatkossa edistää poistamalla perintö- ja lahjavero Ruotsin mallin mukaan.

Yksi aihe kiertueella nousi yrittäjien vastauksissa yli muiden. Yli puolet yrittäjistä koki, että sääntelyn purkaminen on paras tapa toimia yrittäjyyden helpottamiseksi. Monet lait ja normit on aikojen kuluessa säädetty hyvässä tarkoituksessa. Nyt taakka on muuttunut mahdottomaksi ja on menty ylisuojelun, jopa järjettömyyksien puolelle. Byrokratia uhkaa tukahduttaa tuoreet ideat ja halun yrittämiseen. Siihen Suomella ei ole jatkossa yksinkertaisesti varaa.

 

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus
Kauhava