Valtiopäivät koolla

(Ilkka 07.02.2013)

Eduskunnan toimikausi on neljä vuotta. Se jakaantuu vuosittaisiin valtiopäiviin. Tämän eduskunnan 3. valtiopäivät avattiin tiistaina. Vuotta 2013 voidaan pitää valtiopäivien juhlavuotena. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkamisesta. Vuonna 1809 pidettiin kuuluisat Porvoon valtiopäivät, joilla Suomen autonominen asema Venäjän yhteydessä sai sinettinsä. Porvoon jälkeen kesti kuitenkin yli 50 vuotta seuraaviin. Keisari Aleksanteri II käynnisti suomalaisten toiveesta säännöllisen toiminnan. 1860-luvulta alkaen Suomen hallinto alkoi rakentua kohti tulevaa itsenäisyyttä.

Ennen valtiopäivien avajaisia eduskunta järjestäytyy ja valitsee keskuudestaan puhemiehet. Nämä henkilöt  päätetään vaalikauden alkaessa. Pääsääntö on ollut, että kolme suurinta puoluetta jakaa kolme tarjolla olevaa paikkaa. Eduskunnan toiseksi suurin puolue saa haltuunsa varsinaisen puhemiehen tehtävän ja muille kahdelle tulevat varapuhemiesten tehtävät. Tämä periaate kävi kaikille tämän vaalikauden alkaessa. Perussuomalaisten nousu kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi toi heille toisen varapuhemiehen tehtävän.

Puhemiehistön vaaleissa on viime vuosina nähty erilaisia protesteja. Puhemiesten saamia äänimääriä seurataan tarkkaan ja niiden hajaantumisen syitä arvioidaan. Muutama vuosi sitten esimerkiksi silloisen puhemies Sauli Niinistön pienen äänimäärän syyksi pääteltiin edustajien tyytymättömyys hänen säästölinjaansa.

Tällä kertaa vaaliin ei pitänyt sisältyä suurempia yllätyksiä. Jonkin verran eduskunnassa on käyty keskustelua nykyisen puhemiehen tavasta jakaa puheenvuoroja, mutta ainakaan itselläni ei ole asian suhteen ollut huomauttamista. Maanantaina Kokoomuksen eduskuntaryhmään kantautui tieto, että keskusta harkitsee kilpailijan asettamista toisen varapuhemiehen vaaliin perussuomalaisten Anssi Joutsenlahtea vastaan. Asia tuli meille yllätyksenä. Näkemyksemme mukaan tämäntyyppiset asiat olisi pitänyt selvittää perussuomalaisten ja keskustan välillä ja ilmoittaa muille mahdollisista muutoksista. Asiassa ei olisi ollut silloin mitään epäselvyyttä.

Jostain syystä keskusta päätti esittää Joutsenlahden vastaehdokkaaksi entistä pääministeriä, kansanedustaja Mari Kiviniemeä. Ryhmämme sai asiasta tiedon tekstiviestillä. Itselleni jäi aukeamatta se, miksi keskusta ei neuvotellut ehdotuksestaan etukäteen kenenkään kanssa, vaan laittoi entisen pääministerin häviämään vaalin selvin numeroin. Mikäli tällä toiminnalla haluttiin antaa jotain poliittista viestiä, se jäi avautumatta eduskuntaryhmällemme. Saamani palautteen perusteella näin kävi myös usealle keskustan edustajalle.

Pääasia, että puhemiehistö saatiin tälläkin kertaa valittua. Tasavallan presidentin valtiopäivien avauspuheesta nousi esille presidentin voimakas viesti hallituksen suuntaan siitä, että hallituksen puolivälitarkistuksen yhteydessä tulee ryhtyä sanoista tekoihin. Niinistö muistutti Ahon ja Lipposen hallitusten vaikeista ratkaisuista 1990-luvun talouskurimuksessa. Ilman niitä raskaita päätöksiä Suomea ei olisi kammettu talouden nousu-uralle, jota kesti käytännössä yhtä soittoa 2008 alkaneeseen finanssikriisiin asti.

 
Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava

Onko nyt malttia vaurastua

(Pohjalainen 11.01.2013)

Jyrki Kataisen 1. hallitus on kyennyt monivivahteisella kokoonpanollaan tai ehkä juuri sen ansiosta sopeuttamaan Suomen taloutta vallitsevaan taloustilanteeseen. Raastavalla 5 miljardin euron sopeutuksella, joka on pitänyt sisällään sekä menoleikkauksia että veronkiristyksiä, Suomi on pidetty luottoluokitukseltaan kolmen A:n maana.  Pieniä pilkahduksia on näkyvissä myös euroalueen rauhoittumisesta. Kaikki myönteiset merkit ovat nyt tarpeellisia, että vientiteollisuutemme uusi nousu voisi alkaa. Nokiakin on virkoamassa. Talouskasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna kuitenkin hyvin vähäiseksi.

Hallitusohjelmassa on selkeä tavoite valtion velkaantumisen pysäyttämisestä. Tähän on vielä matkaa, sillä Suomi joutuu tänä vuonna ottamaan lisävelkaa yli 7 miljardia euroa hoitaakseen ne tehtävät, joita hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi tarvitaan. Meidän oma varallisuus ei siis tällä hetkellä riitä siihen kaikkeen hyvään, jota yhteiskunta tarjoaa. Uuden sopeutustarpeen arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 0,5-1 miljardia euroa. Lopulliset luvut sovitaan valtiovarainministeriön kasvuennusteen julkistamisen jälkeen. Leikkauksista ja veronkorotuksista on tarkoitus päättää hallituksen maaliskuisessa kehysriihessä.

Ei ole samantekevää miten tuo sopeutus tehdään. Verotuksella ylläpidetään hyvinvointipalvelujamme. Mielestäni nyt on kuitenkin syytä hillitä ajatuksia työn verotuksen voimakkaasta kiristämisestä. Kakun on kasvettava ennen sen jakamista. Jokainen verotettu euro on myös pois kulutuksesta ja investoinneista. Tällä hetkellä viennin elpymistä odotellessa kotimarkkinat ovat avainasemassa. Veroratkaisuja joudutaan vielä tekemään, mutta ei kannata verottaa itseään hengiltä.

Härkäviikkojen yksi kuumimmista aiheista on ollut tasavallan presidentti Sauli Niinistön uuden vuoden puhe ja siihen liittynyt palkanalennuspyyntö. Uudenvuoden puheessaan hän puhui itsekkyydestä, ahneudesta ja oikeudentunnosta. Palkka-alea hän ei ollut esittämässä kenellekään.

Puheen ydin oli mielestäni suomalaisessa työssä ja kilpailukyvyssä. Tulevina vuosina edessä olevat haasteet ikä- ja palvelurakenteen osalta tulevat vaatimaan uusiutumista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Se edellyttää yhteen hiileen puhaltamista ja harkintaa tulevissa palkkaratkaisuissa ja kulukehityksessä. Työnteon kannattavuus ja yrittämisen edellytykset on saatava kohdilleen.

Virinneeseen palkkakeskusteluun on nyt syytä toivoa malttia. Suuriin korotuksiin ei ole varaa, jos haluamme pitää vallitsevassa tilanteessa huolta kilpailukyvystä ja Suomen tulevaisuudesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin: ”Menneisyys tulee tuntea, mutta siihen ei tule juuttua. Teot ja valinnat tehdään sen mukaan, mikä kulloinkin arvioidaan koituvan koko kansakunnan parhaaksi.”

 

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.

Bisnesenkeleitä pikavauhdilla

(Pohjalainen 15.12.2012)

Eduskunta käsitteli tällä viikolla Jyrki Kataisen hallituksen esityksiä yritysten kasvukannustimista. Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja, jotta taloutemme pohja pitää. Aikataulu esityksille oli poikkeuksellisen nopea, jotta ne saataisiin voimaan jo vuodenvaihteessa. Oppositio on aikaisemmin arvostellut hallitusta hidastelusta taloutta elvyttävissä toimenpiteissä. Tällä kertaa kritiikkiä tuli liiasta ripeydestä. Niin tai näin, aina opposition mielestä väärin päin. Eduskuntakäsittelyssä tosin kaikki totesivat esitysten tarpeellisuuden.

Ensi vuoden alusta yritykset voivat tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnastaan lisävähennyksiä seuraavan kolmen vuoden ajan. Tähän lisävähennykseen olisivat oikeutettuja osakeyhtiöt ja osuuskunnat työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen perusteella. Tavoitteena on kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukeminen. Uskon, että Vaasan seudulla ja laajemminkin Pohjanmaalla tähän malliin tartutaan hanakasti.

Toinen esitys on jo aiemmin ristitty bisnesenkelilaiksi. Siinä kohdeyhtiöstä riippumaton ”bisnesenkelinä” toimiva yksityinen sijoittaja voisi vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia seuraavan kolmen vuoden aikana lain voimaantulon jälkeen osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä. Sijoitus tulee tehdä pieneen yritykseen. Tavoitteena on parantaa suomalaisiin yrityksiin kohdentuvia sijoituksia, jotka ovat nykyisellään turhankin alhaisella tasolla ja sitä kautta aikaansaada uutta kasvua ja työpaikkoja.

Jyrki Kataisen 1.hallitus lähestyy puolimatkan krouvia. Kesällä 2011 kirjoitettua hallitusohjelmaa on syytä arvioida ja päivittää. Tämä työ on Kokoomuksen osalta jo aloitettu. Ennusteet talouden suunnasta vaihtelevat täydellisestä romahduksesta hitaaseen elpymiseen. Vuodenvaihteen jälkeen saamme asiasta täsmällisempää tietoa. Hallitus on näyttänyt voimansa talouden tasapainottamiseen liittyvissä kysymyksissä. Keväällä tarvitaan taas yksituumaista puristusta.

Eduskunnan syksyn istuntokausi on päättymässä. Ensi viikolla käymme maanantaista perjantaihin budjetin palautekeskustelua ja äänestämme vuoden 2013 valtion budjetista. Viime vuoden kokemukset muistissa edessä on maratonistuntoja iltamyöhään. Urakan jälkeen on edessä istuntotauko, omat jouluvalmistelut ja hiljentyminen joulun viettoon.

Haluan kiittää Pohjalaisen lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista Joulua sekä onnellista uutta vuotta 2013.

Janne Sankelo
Kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava