Soilta elämyksiä, lakkoja – ja turvetta

(Pohjalainen 26.07.2014)

Suomessa on turvemaata noin 9,4 miljoonaa hehtaaria eli kolmannes maapinta-alastamme. Turvetuotannossa siitä on 0,6 prosenttia. Äkkiseltään ajateltuna osuus on lähes olematon. Suota pitäisi riittää meillä monenlaiseen tarkoitukseen. Turvealan toimijat ovat myös ottaneet opiksi menneiden vuosikymmenten virheistä. Uudella tekniikalla rakennetuilta tuotantoalueilta virtaa nykyään ulos puhtaampaa vettä kuin tavalliselta suolta.

Eduskunnan kevään istuntokauden yksi työllistävimpiä projekteja allekirjoittaneelle oli hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi. Asian tiimoilta ei tarjoiltu lööppijulkisuutta, mutta kotimaisen energiantuotannon kannalta kyse oli merkittävästä väännöstä, jossa kohtasivat hallituksen eri laidat. Vaasan seudulle ja koko Pohjanmaalle kotimaisella energialla on suuri aluetaloudellinen merkitys.

YSL-uudistuksella toimeenpannaan EU:n teollisuuspäästödirektiivi. Asia oli eduskuntaryhmän työvaliokunnan listalla lähes viikottain. Huomion kohteena oli erityisesti turpeen asema tulevaisuudessa. Tuottajat olivat huolissaan lakiesityksen pykälästä 13, joka oli tuomassa luvitukseen uuden elementin: luonnonarvojen huomioonottamisen tuotantopaikalla. Jo ennestään tiukat lupaehdot saattaisivat kiristyä, koska turvetuotantoalue muuttaa aluetta väistämättä melkoisesti.

Kokoomus teki jo ennen eduskuntakäsittelyä töitä esityksen parantamiseksi. Lain soveltamisalaa kavennettiin. Alkuperäinen ympäristöministeriön esitys ulottui kaikkiin AVI:n ympäristölupaa edellyttäviin hankkeisiin. Lain perusteisiin saatiin kokoomuksen toimesta kirjaus, jonka mukaan pykälä 13 ei koske kokonaan tai osittain luontoarvonsa menettäneitä soita. Näitä soista on uuden luonnontilaisuusluokituksen mukaan noin 80 prosenttia.

Itse lakia ei saatu täsmäämään perusteiden kanssa ympäristöministeriön jääräpäisestä vastustuksesta johtuen. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren aloitteesta hallitus antoi kuitenkin lakiesityksen yhteydessä lausuman, joka korosti turpeen merkittävää roolia biomassan tukipolttoaineena.

Eduskuntaan jäi siis väännettävää. Kokoomus ilmoitti, että sillä on valmius tehdä muutoksia hallituksen yksimieliseen esitykseen. Valiokuntakäsittely toi myös esille pykälän ja perusteiden ristiriidan. Vääntö johti turvetuotannon kannalta parempaan lopputulokseen.

Turpeen kunnianpalautusta on jatkettu Stubbin hallitusohjelmassa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa etsitään ratkaisuja kotimaisten polttoaineiden hakkeen ja turpeen kilpailukyvyn turvaamiseksi suhteessa kivihiileen. Laiva kääntyy hitaasti, mutta kääntyy kuitenkin. Kirjaus on turpeen kannalta parempi kuin vuonna 2011 tehty.

Soita riittää Suomessa luontoelämyksiin, mutta myös turvetuotannon tarpeisiin. Toivottavasti omaan ämpäriin löytyy tänäkin vuonna lakkoja. Muutama uusi paikka onkin jo kartoitettu, mutta sitä ennen käydään vanhoilla apajilla.

Janne Sankelo
kansanedustaja,
varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp
Kauhava

Stubbin hallitus aloitti

(Ilkka 10.7.2014)

Juuri nimitetyn Alexander Stubbin hallituksen tavoitteena on ohjelmansa mukaan avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Hallituksen toimikausi tulee olemaan 10 kuukautta, joten elokuun budjettiriihessä pitää saada heti näkyvää aikaan. Jyrki Kataisen hallituksen viime syksynä hyväksymä rakennepoliittinen ohjelma, suunnitelma sen toimeenpanosta ja julkisen talouden sopeuttamisesta tehdyt linjaukset sitovat edelleen uutta hallitusta. Ensi syksynä eduskunnassa vahvistetaan monia lakia, joiden tarkoituksena on saattaa voimaan maaliskuun kehysriihen päätökset.

Uuden hallituksen painopisteiksi on sovittu julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Suomen hyvästä luottoluokituksesta halutaan pitää kiinni. Sen säilyttämiseksi valtionvelka on saatava kääntymään laskuun. Työelämään tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena onkin pidentää työuria puoli vuotta alkupäästä ja puolitoista vuotta loppupäästä. Hallitus on sitoutunut edistämään eläkejärjestelmän uudistusta työmarkkinajärjestöjen ehdotusten pohjalta.

Politiikassa on ehtinyt tapahtua viimeisten viikkojen aikana monenlaista. Lahden puoluekokouksen tapahtumatkin on ehditty ruotia jo moneen kertaan. Puoluekokouksen tunnelma toi mieleen Seinäjoen tapahtumat kymmenen vuotta sitten, kun Jyrki Katainen valittiin ensimmäistä kertaa puheenjohtajaksi. Lahdessa kisattiin samalla tavalla: hyvät ehdokkaat ottivat mittaa toisistaan arvostavassa hengessä. Kisatunnelman tiivisti hyvin pronssia napannut Jan Vapaavuori, joka tuloksen selvittyä edellytti, että kaikki kokousedustajat poistavat asuistaan puheenjohtajaehdokkaiden rintanapit: nyt ollaan samaa joukkuetta. Näin myös toimittiin. Valittu puheenjohtaja sai koko puoluekokouksen tuen.

Pohjalainen kokoomusväki oli tapahtumien keskipisteessä ja kampanjoi ahkerasti reilun pelin hengessä ehdokkaidensa puolesta. Tuloksena oli Paula Risikon hieno tulos puheenjohtajavaalissa ja allekirjoittaneelle jatkomandaatti puolueen varapuheenjohtajana. Lisäbonuksena tuli sitten vielä spekulaatioita uusistakin tehtävistä.

Syksyllä poliittista toimintaa värittävät ensi kevään eduskuntavaalit. Suomen taloustilanne vaikuttaa edelleen vaikealta. Sen olen oppinut, että monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Tiivistetysti voi kuitenkin todeta, että vientivetoinen taloutemme vaatii kilpailukykyä ja jatkuvaa tuotekehittelyä. Uusimmat mielipidetulokset vahvistavat sen, että vaikean ajan jälkeen Kokoomuksen kannatus on taas lähtenyt nousuun. On kuitenkin muistettava, että gallupit mittaavat aina mennyttä aikaa. Menestys ensi kevään eduskuntavaaleissa lunastetaan vain vastuullisella toiminnalla hallituksessa ja tekemällä ahkerasti työtä.

Eduskunta on jäänyt kesätauolle. Aivan ensimmäisenä suunnitelmana on siivota maatilalla paikat kuntoon kevättöiden jäljiltä. Sen jälkeen lähdetään perheen kanssa hieman lomailemaan. Elokuun puolella politiikan syksy käynnistyy sitten täydellä teholla ministeri- ja eduskuntaryhmien kokouksilla. Hyvää ja lämmintä kesää kaikille Ilkan lukijoille!

Janne Sankelo
kansanedustaja
varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp
Kauhava

Aleksanderin ensimmäinen

(Pohjalainen 27.06.2014)

Viimeisten kahden viikon aikana on politiikassa ehtinyt tapahtua monenlaista. Lahden puoluekokouksessa ratkesi kokoomuksen puheenjohtajuuden lisäksi tulevan pääministerin nimi. Puoluekokouksen tunnelma oli jännittävä, mutta ei jännittynyt. Väkeä oli liikkeellä ennätysmäärä. Pohjalainen kokoomusväki oli jälleen kerran tapahtumien keskipisteessä ja kampanjoi ahkerasti reilun pelin hengessä ehdokkaidensa puolesta. Tuloksena oli Paula Risikon hieno tulos puheenjohtajavaalissa ja allekirjoittaneelle jatkomandaatti puolueen varapuheenjohtajana.

Tiukan puheenjohtajakisan käänsi lopulta voitokseen Alexander Stubb, jonka taakse kokoomusväki ryhmittyy yhtenäisenä joukkueena. Stubbista kokoomus saa osaavan puheenjohtajan, jolla on hyvät mahdollisuudet johdattaa Kokoomus vaalivoittoon ensi kevään eduskuntavaaleissa. Uusimmat mielipidetulokset vahvistavat sen, että vaikean ajan jälkeen Kokoomuksen kannatus on taas nousussa. On kuitenkin muistettava, että gallupit mittaavat aina mennyttä aikaa. Menestys ensi kevään eduskuntavaaleissa lunastetaan vain uskottavalla toiminnalla hallituksessa ja tekemällä ahkerasti työtä.

Pääministeri Stubbin hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Hallituksen ohjelma perustuu Kataisen ohjelmaan, jonka tavoitteet ovat siis edelleen voimassa. Aiemmin hyväksytty rakennepoliittinen ohjelma, suunnitelma sen toimeenpanosta ja julkisen talouden sopeuttamisesta tehdyt linjaukset sitovat Stubbin hallitusta. Ensi syksynä eduskunnassa vahvistetaan monia lakia, joiden tarkoituksena on loppuunsaattaa maaliskuun kehysriihen tärkeät päätökset.

Uuden hallituksen painopisteitä ovat julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Suomen hyvästä luottoluokituksesta halutaan pitää tiukasti kiinni. Sen säilyttämiseksi valtionvelka on saatava kääntymään laskuun. Työelämään tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena onkin pidentää työuria puoli vuotta alkupäästä ja puolitoista vuotta loppupäästä. Hallitus on sitoutunut edistämään eläkejärjestelmän uudistusta työmarkkinajärjestöjen ehdotusten pohjalta.

Eduskunta jäi tällä viikolla kesätauolle. Omassa kalenterissa näyttää kuitenkin riittävän merkintöjä sen verran, että lomareissulle päästään vasta parin viikon kuluttua. Elokuulla politiikan syksy käynnistyy sitten täydellä teholla. Odotettavissa on myös energiapolitiikkaan liittyviä linjauksia. Kokoomuksen ministeriryhmä, johon puolueen varapuheenjohtajana kuulun, kokoontuu 11-12.8 Seinäjoella linjaamaan puolueen kantoja budjettiriiheen. Pohjanmaa on siis jatkossakin tapahtumien keskiössä. Sitä ennen kuitenkin hyvää ja toivottavasti lämpenevää kesää kaikille Pohjalaisen lukijoille!

Janne Sankelo
kansanedustaja
varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp
Kauhava

Altian omistus puhuttaa

(Pohjalainen 31.5.2014)

Eduskunnassa keskusteltiin tällä viikolla valtion lisätalousarviosta. Lisätalousarvio pitää sisällään laajan paketin toimenpiteitä, joilla haetaan uutta talouskasvua. Osana talousarviota ehdotetaan hallitukselle valtuuksia luopua tarvittaessa valtion omistuksesta Altiassa. Päätelmien mukaan yhtiöllä ei ole enää strategista merkitystä valtiolle ja omistuspohjan laajentamista on syytä harkita. Omistusjärjestelyistä päätetään kuitenkin erikseen.

On ymmärrettävää, että Altian mahdolliset omistajuusratkaisut ovat keränneet huomiota julkisuudessa. Kossu ei jätä ketään kylmäksi. Tiistaina eduskunnan edessä osoitettiin mieltä valtion omistuksen säilyttämiseksi Altiassa. Olin itse myös vastaanottamassa terveisiä ja käytin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron. Huoli työstä ja perheiden elinkeinosta on aitoa.

Pohjalaisesta näkökulmasta Altian merkitys korostuu. Kyseessä on alueen merkittävä työllistäjä, jolla on pitkät perinteet. Toiminta juontaa aina 1800-luvulle saakka. Koskenkorvan tehtaallakin tislausta on harjoitettu jo yli 70 vuotta. Tehtaan lisäksi Altia työllistää välillisesti monin tavoin. Laadukasta suomalaista ohraa tuottaa raaka-aineeksi noin 2500 viljelijää. Viime vuonna sitä käytettiin tuotannossa yli 173 miljoonaa kiloa. Tehtaan käyttämä ohra vastaa 15 % Suomen koko vuoden ohrantuotannosta ja noin 30 % kaupaksi tulevasta ohrasta.

Tunteikas keskustelu voi saada mittaansa suuremmat puitteet. Tällä hetkellä voimassa on Altian osalta eduskunnan päätös 50,1% omistusrajasta. Ajatuksena rajan poistamisessa on luoda paremmat edellytykset hakea omistuksen arvoa kasvattavia järjestelyjä. Näitä voisivat olla esimerkiksi toimialajärjestely tai listautuminen pörssiin. Sellaiset ratkaisut, jotka tukevat Altian edellytyksiä menestyä markkinoilla, vaikuttavat positiivisesti yhtiön ja sitä myötä myös Koskenkorvan tehtaan kehittymismahdollisuuksiin. Näitä haetaan nyt.

Altian kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että se saa varmistettua Koskenkorvan tehtaan kapasiteetille mahdollisimman suuren käyttöasteen. Tämä on tärkeää sekä yhtiön, että myös maataloustuottajien ja viljelijöiden kannalta. Altian liiketoimintojen kehitykseen vaikuttavat paljon niin markkina- ja kilpailutilanne, kuin talouden kehitys. Talouden epävarmuus on jatkunut edelleen Euroopassa, mikä on näkynyt kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Altia on menettänyt markkina-asemiaan

Valmistus tärkeimpien tuotteiden kuten Koskenkorvan osalta jatkuu myös tulevaisuudessa Suomessa. Suomalaisuus on keskeinen osa sen brändiä. Sama pätee myös tehtaalla lisenssillä valmistettavaan Finlandia-vodkaan. Eri vaihtoehtoja arvioitaessa on painotettava kotimaista työllisyyttä ja suomalaisen tuotannon turvaamista. On myös kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstön työllisyysasemaan ja hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Näillä reunaehdoilla mahdolliset omistusmuutokset voivat tuoda uutta potkua markkina-asemiaan vuosien mittaan merkittävästi menettäneelle yhtiölle. Suhtaudun itse asiaan avoimin mielin.. Keskiössä on kuitenkin oltava niin suomalainen, kuin pohjalainenkin työ. Altia ei ole lähdössä mihinkään.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava

Vaikutetaan Euroopassa

(Järviseudun Sanomat 14.5.2014)

Tänään alkaa europarlamenttivaalien ennakkoäänestys. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 25.toukokuuta. Vaalikeskusteluissa ei pitäisi olla puutetta keskusteluaiheista. Talouden haasteet ja kevään tapahtumat Ukrainassa ovat tuoneet uusia näkökulmia Euroopan kehitykseen.

Euroopan yhdentyminen lähti liikkeelle savuavista raunioista toisen maailmansodan jälkeen. Perusajatuksena oli, että uusien sotien välttämiseksi Saksa ja Ranska tulee sitoa toisiinsa talouden kautta. Vuonna 1951 syntyi kuuden maan hiili- ja teräsyhteisö. Se on tänä päivänä syventynyt ja laajentunut 28 jäsenmaan Euroopan Unioniksi. Suomi liittyi Unionin jäseneksi vuonna 1995. Unioni on poistanut rajaesteitä ihmisten, pääomien, tavaroiden ja palvelujen liikkumiselta maasta toiseen ja hyvinvointi on kasvanut.

Suomen taloudelle Euroopan Unionin alue on tärkeä. Suomalaisten yritysten vientituotteista suuri osa myydään unionin jäsenmaihin. Meidän kannalta on merkitystä, mitä Euroopassa tapahtuu ja että Euroopan talous on hyvässä kunnossa. Monet EU-maista kuuluvat yhteisvaluutta euroon. Viime vuosien aikana eräät euromaat ovat olleet vaikeuksissa taloutensa velkaongelman kanssa. Suomi on ollut yhdessä muiden maiden kanssa hakemassa ratkaisuja tilanteen vakauttamiseksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikeudet ovat helpottamassa. Portugal, Espanja ja Kreikka ovat palanneet lainamarkkinoille ja hankkivat rahoitusta normaalisti. Merkkejä maanosan talouden elpymisestä on myös ilmassa. Suomessa siitä kertovat esimerkiksi metsäteollisuudesta kantautuneet uudet investointisuunnitelmat.

Ukrainan kriisi osoittaa, että sotilaalliset konfliktit Euroopassa ovat edelleen mahdollisia. EU:lla on edelleen tehtävää rauhan rakentajana. EU ei ole sotilasliitto, eikä siitä pidä sellaista tehdä. EU on yhteisiin arvoihin perustuva turvallisuusyhteisö, joka luo ympäristöönsä vakautta. EU:n toiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä, jotta sen toiminta rauhan puolesta herättää luottamusta myös Unionin ulkopuolella.

Kokoomus haluaa, että Eurooppa on tulevaisuudessa vahva niissä asioissa, joissa saadaan enemmän yhdessä aikaan. On syytä keskittyä oleellisiin asioihin. Sisämarkkinoiden lisäksi sellaisia ovat esimerkiksi turvallisuus-, energia- ja ilmastopolitiikka. Kunkin jäsenmaan on pidettävä omat asiat kunnossa. On myös huolehdittava siitä, että ylisääntely ja tarpeeton byrokratia saadaan kuriin. Euroopan Unionin yhteinen maatalouspolitiikka käyttää merkittävän osan unionin budjetista ja on tärkeä osa Unionin toimintaa. EU:n rahoituskehysratkaisu ja Cap-uudistus on saatu paalutettua vuosille 2015-2020. Euroopan parlamentin rooli on maatalouden näkökulmasta kasvussa.

On tärkeää, että lähetämme Suomesta 13 terävää parlamentaarikkoa huolehtimaan suomalaisten näkemysten kuulumisesta. Vaikutetaan Euroopassa ja äänestetään europarlamenttivaaleissa!

Janne Sankelo
kansanedustaja (KOK)
Kauhava

Kauhavalla on tulevaisuus

(Ilkka 8.5.2014)

Pitkään odotettu uutinen Kauhavan lentosotakoulun uusista omistajista saatiin päivänvaloon tiistaina. Valmisteluja asian tiimoilta on tehty syksystä 2012 alkaen. Monia arvailuja tulevaisuuden vaihtoehdoista ehdittiinkin esittää ja huhumylly on pyörinyt villisti. Vaiteliaisuus valmistelujen etenemisestä vietiin toimijoiden osalta loppuun asti. Tehdyllä ratkaisulla alue siirtyy vakaisiin pohjalaisiin käsiin. Lentosotakoulun kauppa osoittaa, että pääomatkin ovat jostain kotoisin. Ratkaisu henkii liiketaloudellisten näkökulmien lisäksi aitoa kotiseutuhenkeä. On hienoa, että alueen toimijat tarttuivat mahdollisuuteen ja lähtevät luomaan uutta kasvua.

Lentosotakoulun perinteet jatkuvat hieman toisenlaisessa muodossa. Kauhavalaisille on tärkeää, että varuskunnan alueella on toimintaa jatkossakin. Ymmärrettävästi tässä vaiheessa ei voida antaa tarkkoja tietoja siitä, millaisia liiketoimintoja on varuskunta-alueelle siirtymässä. Omistuspohjan varmistuminen on tässä tilanteessa se tärkein tieto. Kaupunki haluaa olla mukana hankkeissa tärkeänä kehittäjäkumppanina.

LSK Business Parkin liikkeellelähtö vahvistaa alueen jo ennestään vahvaa elinkeinorakennetta. Kaupungissa on käynnissä monia työllisyyttä kehittäviä investointihankkeita. Power Park kokonaisuus täydentyy lähipäivinä uudella kauppakeskuksella. Tampereen Keskustekniikan uudet tilat ovat valmistumassa sisääntulotien varteen. Domretorin laajennusosa on myös noussut ripeällä tahdilla.

Kauhavalla jo olevilla yrityksillä on monia kehittämishankkeita, jotka vahvistavat niiden toimintaa ja luovat työtä. Paikkakunnalle tärkeä turkiselinkeino kytkeytyy varuskunta-alueen tulevaisuuteen. Ja tietenkin lähes 1000 maatilaa investoivat jatkuvasti. Valtakunnan tasolla hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa tähdätään lupaprosessien yksinkertaistamiseen. Meillä ei Suomessa ole varaa jättää yhtään kannattavaa investointia toteutumatta hankalan byrokratian johdosta. Hallituksen linjaukset asiassa on saatettava toteutukseen asti

Talouden yleiset näkymät vaikuttavat luonnollisesti myös Kauhavan elinkeinoelämään. Alueen vientiyritysten kehitysnäkymät ovat riippuvaisia siitä, miten maailmantalous elpyy. Euroopan Unionin alue on tärkeä vientikohde. Meille ei ole samantekevää, millaisessa taloudellisessa jamassa esimerkiksi euroalueen maat ovat. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että toipuminen on hyvässä vauhdissa. Myös erityisistä taloudellisista vaikeuksista kärsineet maat ovat palaamassa normaaliin päiväjärjestykseen.

Suomen tilanteesta on kuitenkin syytä olla edelleen huolissaan. Taloutemme kasvu on alle EU-alueen keskiarvojen. Aivan viime päivinä on kuitenkin saatu viitteitä uusien investointien käynnistymisestä. Metsä Group ilmoitti miljardi-investoinnistaan Äänekoskelle ja perässä tuli muita satojen miljoonien panostuksia uusiin työpaikkoihin. Näyttää siltä, että yhteisöveron reipas alennus on pitänyt Suomen kilpailukykyisenä investointikohteena. Voidaan toiveikkaana odottaa, että positiiviset uutiset saavat jatkoa. Uutta kasvua on syntymässä sekä Kauhavalle, että muuallekin Suomeen.

Janne Sankelo
kansanedustaja (kok.)
Kauhava

Perinteet kunniaan!

(Pohjalainen 3.5.2014)

Suvivirrestä on tullut Suomessa jo lähes jokakeväinen keskustelunaihe. Jokainen muistaa omat kouluaikojen kevätjuhlat, joissa virren soidessa päätettiin kouluvuosi ja siirryttiin haikein mielin kesälaitumille. Suvivirrellä on pitkät juuret. Säveltäjä on jäänyt epävarmaksi, mutta virren ruotsinkielinen versio on ajoitettu vuoden 1695 virsikirjoihin. Suomenkielisin sanoinkin sitä ollaan kuultu jo yli kolmesataa vuotta.

Viime vuosina on suvivirren asema joutunut kyseenalaistetuksi syistä, jotka eivät minulle aukea. Mitä ongelmia voi olla kevätjuhlien perinteisissä päättämistavoissa? Monet perinteet tulevat kristillisestä arvopohjasta ja historiasta. Menneisyyttämme tuskin kuitenkaan haluamme kieltää. Suvivirren soidessa voi samalla kokea yhteyden vuosisataisten sukupolvien kanssa.

Tämän kevään keskustelu lähti liikkeelle apulaisoikeuskansleri Puumalaisen annettua maaliskuussa tulkinnan vapaa-ajattelijoiden kanteluun, jonka mukaan olisi perusteltua, ettei kouluissa enää suvivirttä kevätjuhlissa kuultaisi. Puumalaisen mielestä kyse on tunnustuksellisesta toiminnasta, joka rikkoo uskonnonvapautta. Keskustelun aikana on tullut selväksi, että uskonnollisille yhteisöille suomalaisten koulujen tavat eivät ole ongelma. Eri uskontokunnat ovat ihmetelleet syntynyttä kohua ja korostaneet hyvää yhteistyötä ja joustavuutta. Jokavuotisen sopan synnyttävät tahot, joilla ei itsellään ole mitään intressejä uskontoon viittaaviin asioihin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta tuli onneksi hätiin. Se katsoi aiheelliseksi tarkastella tulkinnan paikkansapitävyyttä. Valiokunnan tuoreessa päätöksessä perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei löydy vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkia uskontoon viittaavia elementtejä. Pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei valiokunnan mielestä myöskään edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta.

Koulun perinteisiä juhlia järjestetään siis jatkossakin suvivirren kera. Perustuslakivaliokunnan mukaan muitakin vastaavia uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulun juhliin. Tärkeintä on, että oppilaalle tai huoltajalle jää vapaus valita, haluaako osallistua uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin. Tämä on helppo allekirjoittaa. On myös toivottavaa, että pitkään vellonut keskustelu saisi nyt selkeän pisteen ja koulut asian osalta työrauhan. Ajan hengessä voidaan perinteitä ja historiaa vaalia niille kuuluvalla arvokkuudella.

Monet luterilaisen kirkon käsitykset ovat vuosisatojen aikana kasvaneet kiinteäksi osaksi yhteiskuntaamme. Kristinusko on uskonto, mutta sen moraalikäsitykset ja arvot ovat myös osa yhteiskuntaamme. Niille on käyttöä tänäkin päivänä. Rakkauden, suvaitsevaisuuden, välittämisen, kunnioituksen ja ahkeruuden viesteissä on avaimia Suomen ja meidän kaikkien menestykseen myös tulevaisuudessa.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava

Nordic Logistic Corridor – tulevaisuuden liikenneväylä

(Pohjalainen 5.4.2014)nlcseminaari

Vaasasta Uumajaan on matkaa 96 kilometriä. Ennen EU-aikaa Vaasanlaivat seilasivat väliä iloisesti mennen tullen ja väkeä riitti. Matkaliput olivat hävyttömän halpoja, käytännössä ilmaisia. Kate liikennöintiin saatiin tax-free myynnistä. Myynnin loppumista seurasi matkustajamäärien romahdus. Moni yllättyi, että kannattavaan liikenteeseen ei ollut muita perusteita kuin edulliset ostokset.

Merenkurkun liikennettä on sen jälkeen pidetty pystyssä monin tavoin. Vaasan kaupunginvaltuutettuna olin aikoinaan tekemässä tärkeitä päätöksiä laivaliikenteen jatkamiseksi kun kaupunkia tarvittiin mukaan. Kerran valtuuston tahtotilaksi asiassa muodostui kuulakärkikynällä kokouspapereihin rustaamani ponsiesitys.

Liikenne Merenkurkussa on turvattu tällä hetkellä Vaasan ja Uumajan perustaman yhtiön voimin. Liikennemäärät ovat kasvussa ja taloudellista turvaa tuo Suomen valtion vuosittainen tuki. Laivan markkinointiin ja palveluihin on panostettu. Nyt ollaan hyvällä kasvu-uralla. Ruotsin valtiota on hieman jouduttu välillä unilukkaroimaan reitin tärkeydestä. Västerbottenin maakunnassa sen sijaan ollaan oltu kiitettävästi liikkeellä. Pohjoismaiden neuvoston konservatiiviryhmä otti kantaa myös reitin puolesta aloitteestani.

E-12 tie Helsingistä Vaasan kautta Mo i Ranaan tuntee nykyään komealta kalskahtavan nimen Nordic Logistic Corridor. Se on kuljetusreitti, joka yhdistää Suomea, Ruotsia ja Norjaa. Myös Venäjä on vahvasti reitin vaikutusalueena. Tavoitteena on luoda paremmat kasvuedellytykset maiden ja alueiden elinkeinoelämälle. Reitin liepeet ovat elinkeinoiltaan vahvoja. Yritykset ovatkin olleet mukana vahvana toimijana liikenneyhteyden kehittämisessä.. Kolmessa Pohjoismaassa on jo tehty merkittäviä investointeja reitin toimivuuden parantamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi panostukset Vaasan ja Uumajan satamiin . Lisäpanostuksia tarvitaan. Tällaisena on tulossa ensi vuonna Laihian VT3\E12 liikennejärjestelyt.

Uumajassa järjestettiin viikko sitten seminaari, jossa kolmen maan toimijat pohtivat reitin tulevaisuuden näkymiä. Minulla oli mahdollisuus osallistua tilaisuuteen eduskunnan liikennevaliokunnan ja Pohjanmaan edustajana. Paneelikeskustelussa totesimme, että yhteistyötä kuljetusreitin kehittämiseksi jatketaan kansallisella ja EU-tasolla. Tulevaisuuden iso visio on reitille kaavailtu uusi laiva. Parjattu rikkidirektiivi voikin antaa tässä tapauksessa myös kasvusysäyksiä talouskasvuun ja uuteen tekniikkaan. Suomen telakkateollisuus tarvitsee uusia innovaatioita, joita voidaan Merenkurkussa kehittää. Pohjanmaalla osataan.

Janne Sankelo
kansanedustaja
liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
Kauhava

Energiaa Suomeen

(Pohjalainen 8.3.2014)

Politiikan tapahtumat ovat viime päivinä liikkuneet turvallisuuspolitiikasta energiaratkaisuihin. Viikolla keskusteluun tuli Fennovoiman jättämä hakemus Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen täydentämisestä. Hankkeen omistussuhteessa on tapahtunut muutoksia ja reaktorin toimittaja sekä kokoluokka ovat vaihtuneet. Alun perin vaihtoehtoina olivat Arevan ja Toshiban selkeästi suurempitehoiset reaktorit. Nyt ne ovat vaihtuneet Rosatomiin, joka on myös lähtenyt mukaan osakkaaksi.

Suomalainen hyvinvointi perustuu osaltaan edelleen raskaaseen teollisuuteen joka tarvitsee riittävästi kilpailukykyistä energiaa. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet Suomessa ovat olleet ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Suomalaisesta sähköntuotannosta kolmannes tuotetaan tällä hetkellä ydinvoimalla. Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on ollut laskussa, mikä on haastanut erityisesti kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä. Tuulivoiman osuus on kasvussa, mutta siitä ei ole ratkaisemaan teollisuuden energiatarvetta.

Suomeen tuodaan merkittävästi sähköä ulkomailta. Omavaraisuus edellyttäisi vähintään yhden tai kahden uuden reaktorin rakentamista. On myös syytä muistaa, että vanhimmat ydinvoimalat alkavat olla elinkaarensa lopussa 2020-luvulla. Näiden pohjalta on tehtävä se johtopäätös, että ydinvoimalla on sijaa myös tulevaisuuden energialähteenä. Energiaomavaraisuuden kannalta täydennetyssä luvassa ei olekaan mitään epäselvää, kun vaihtoehtoina ovat tuontienergia ja omavaraisuus.

Ydinvoima on joillekin hallituspuolueille vaikea kysymys. Näyttäisikin siltä, että ydinvoimasta on muodostumassa jälleen kerran poliittista kenttää jakava asia. Joidenkin mielestä kyseessä on uusi ydinvoimalupa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Nyt kyseessä on jo edellisellä hallituskaudella tehdyn periaatepäätöksen päivittäminen. Tällä kertaa ei olla myöntämässä lisälupia.

Aikataulun mukaan uutta täydentävää hakemusta valmistellaan kesän korvalle asti, jonka jälkeen hallituksen esityksen asiasta pitää olla valmis. Sitä ennen hallituksella on edessä muita tärkeitä päätöksiä. Alustavien arvioiden mukaan Fennovoiman täydennyshakemus tulee saamaan eduskunnan enemmistön tuen. Oppositiopuolueet ovat ilmoittaneet, että asiassa ei ole perinteistä hallitus-oppositio –asetelmaa. Energiaratkaisut ovat kansakunnan mittaisia kysymyksiä. On hyvä, että tämä tiedostetaan suomalaisessa puoluekentässä. Eduskunta ottaa kantaa rakentamiseen hallituksen esityksen pohjalta syksyllä.

Nykyisessä taloustilanteessa Suomi tarvitsee monenlaisia kasvun moottoreita. Korkea osaaminen on perusedellytys menestyksellemme. Toisaalta teollisuuden toimintaedellytykset turvataan kohtuuhintaisen energian saannilla myös tulevaisuudessa. Vaasan seudulla energia-asiat ovat erityisen tärkeitä. Onhan alueella merkittävä energia-osaamisen keskittymä. Nyt tehtävillä ratkaisuilla luodaan pohjaa myös pohjalaisen osaamisen vahvistamiselle.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava

Ukraina opettaa – NATO-kumppanuus ei takaa mitään

(Ilkka 6.3.2014)

Viime päivinä Suomea ja maailmaa on puhuttanut Ukrainan tilanne ja sen kehittyminen. Kiovan mielenosoitukset ja vallan vaihtuminen muuttuivat nopeasti Venäjän valtapoliittisiksi pyrkimyksiksi. Tilanne Ukrainassa ja erityisesti Krimin niemimaalla onkin edelleen erittäin vakava. Voimakeinoilla uhkaaminen ja niiden käyttö ovat tuomittavia ja selkeästi YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Krimin niemimaa on ollut poliittisten intohimojen kohteena aikaisemminkin. 1850-luvulla käydyllä Krimin sodalla oli vaikutuksia aina Suomeen asti. Tuosta ajanjaksosta puhutaan Oolannin sotana. Asiaan liittyy pieni henkilökohtainenkin muisto. Isoisäni isoisä on ollut Vaasan tark’ampuja-pataljoonassa valmiudessa. Varsinaisiin sotatoimiin ei käskyä kuitenkaan tullut.

Ukrainan asemaa ei voi verrata tietenkään Suomeen. Entisenä neuvostotasavaltana ja Neuvostoliiton perustajajäsenenä maalla on Venäjään nähden hyvinkin toisenlainen tilanne. Euroopan suurimpiin maihin pinta-alansa ja välilukunsa puolesta kuuluvana siihen kohdistuvat valtapoliittiset intohimot ovat myös sijainnin vuoksi voimakkaita. Myös väestörakenne lisää eturistiriitoja. Nykyisestä kriisistä on kuitenkin meillekin oppia ammennettavaksi.

Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta voidaan edelleen luonnehtia vakaaksi. Turvallisuus koostuu monista elementeistä. Näistä esimerkkeinä mainittakoon arjen turvallisuus sekä Suomen sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Vaikka välittömiä uhkakuvia ei näkyvissä olekaan, on meidän jatkettava turvallisuutemme kehittämistä. Muutokset voivat olla nopeita ja valmiudet eri uhkakuvien kohtaamiseen on oltava kunnossa, olipa kyseessä sitten sotilaallinen tai ympäristöuhka. Pelkkää kyberiä ei varautuminenkaan voi olla, vaikka siitä paljon onkin keskusteltu.

Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa ovat herättäneet julkisuudessa erilaisia äänenpainoja Suomessa tarvittavista johtopäätöksistä ja toimenpiteistä. Nato-optio on myös noussut keskusteluun. Suomen puolustaminen ja sen eteen tehtävät ratkaisut edellyttävät kansalaisten laajaa tukea. Mahdolliselle puolustusliitto Naton jäsenyydelle tulee olla valtiojohdon, eduskunnan ja kansalaisten selvä tuki.

Ukrainan kokemusten pohjalta voidaan todeta, ettei nykyinen Nato-kumppanuus takaa sinänsä mitään. Euroopan unioni on peruskivistään lähtien ollut ennen kaikkea talous- ja rauhanliitto. Vaikka kynnys unionin jäsenmaahan kohdentuvasta uhasta onkin korkeammalla, on viime aikojen tapahtumien valossa syytä kyseenalaistaa unionin nykyiset valmiudet muihin kuin taloudellisiin pakotteisiin. Pohjoismainen puolustusyhteistyö taas keskittyy tällä erää enemmän materiaalihankintoihin. Voisiko yhteistyön syventäminen olla ratkaisu?

Uskottava itsenäinen puolustus on maamme ulkoisen turvallisuuden selkäranka, haettiinpa selkänojaa puolustusliittojen kautta tai ei. Motivoituneella ja koulutetulla asevelvollisuusarmeijalla on oltava myös riittävä varustus. Puolustusvoimien rahoitus onkin välttämätöntä nostaa sen esittämälle tasolle. Silti: olisiko nyt aika kiihkottomalle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle?

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava