Kokoomus haluaa laskea autoveroa

(Ilkka 12.2.2015)

Suomen autokanta on tunnetusti yksi Euroopan vanhimmista. Henkilöautojen romutusikä on meillä keskimäärin yli 20 vuotta, kun EU-maiden keskiarvo on 15 vuotta. Nuorennusleikkaukselle on tarvetta. Huomioiden maamme vaihtelevat sääolosuhteet, voi hyvällä syyllä sanoa kyseessä olevan myös turvallisuuskysymys. Uudempi teknologia tuo mukanaan myös pienemmät päästöt ympäristöön.

Osallistuin tiistaina kokoomuksen puoluejohdon edustajana Suomen Autotuojien suureen vaalipaneeliin Helsingissä. Tapetilla olivat erityisesti autoveron muutostarpeet, mutta asiaa riitti myös muista alaan liittyvistä aiheista. Paneelissa perussuomalaisten edustajana toiminut Matti Putkonen esitti autoveron poiston aiheuttaman rahoitusvajeen korjaamista lakkauttamalla maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä. Todella kummallisia linjauksia, mutta tämäkin on hyvä tietää kun se reilusti kerrotaan.

Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä autokannan uudistamisen edistämiseksi hallitus päätti vuoden 2015 talousarvion yhteydessä järjestää romutuspalkkiokokeilun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhan auton romuttaessaan autoilijalla olisi mahdollista saada 1500e suuruinen alennus uuden auton oston yhteydessä. Summasta automaantuojat kustantavat kolmanneksen. Tällä edistetään autokannan uudistumista ja valtiokin saa uuden auton oston yhteydessä reilusti omansa pois verojen muodossa.

Romutuspalkkiosta on hyviä kokemuksia muista EU-maista. Esimerkiksi Espanjassa kokeilu käynnistettiin vuonna 2013 ja viime vuonna autokauppa oli jo 18 prosentin kasvussa. On selvää, että romutuspalkkio ei ratkaise autokantamme ikääntymistä kertarysäyksellä. Auton hankintaa verotetaan Suomessa siinä määrin korkeasti, että se toimii myös kannustimena pitää ja korjata autoa mahdollisimman pitkään.

Kokoomuksen tavoitteena on keventää auton hankinnan yhteydessä maksettavaa autoveroa merkittävästi. Isoissa kertauudistuksissa ongelmaksi voi tulla nykyisen autokannan arvon romahdus, mikä ei ole järkevää. Uudistus onkin järkevää tehdä asteittain ja valtiotalouden kannalta kustannusneutraalisti. Toisin sanoen verotuksen painopistettä pitää siirtää auton hankinnasta auton käyttöön. Ratkaisuja autoveron osalta tulee tehdä pikaisesti.

Meillä Pohjanmaalla etäisyydet ovat monesti pitkiä ja ajettavaa riittää. Auto on välttämätön myös työmatkaliikenteessä koska joukkoliikenne ei pysty tarjoamaan toimivia vaihtoehtoja kuin alueemme maakuntakeskuksissa.

Tällä vaalikaudella isot liikennehankkeet, kuten rakenteilla oleva Seinäjoen itäinen ohitustie ja Vaasassa jo valmistunut Sepänkylän ohitus ovat olleet kärkitavoitteitamme. Ne ovat edenneet hallituksen myöntämän rahoituksen osalta suunnitellusti. Käynnistyviä isoja hankkeita ovat Laihian liikennejärjestelyt. Tiestöön on syytä panostaa jatkossakin. Turvallisuuden lisäksi sillä on suuri merkitys alueen elinkeinojen kehitykselle. Korjausvelka tiestön ylläpitämisessä kasvaa ja sen umpeenkurominen on suomalaisen liikennepolitiikan tärkein kysymys seuraavalla vaalikaudella.

Janne Sankelo
kansanedustaja (kok), valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto
Kauhava

Työrauhaa kouluihin

(Pohjalainen 7.2.2015)

Tälläkin viikolla sadat tuhannet peruskoululaiset ovat taas ahkeroineet opintojen parissa. Peruskoulu on suomalaisen sivistyksen kulmakivi ja puhuttaa myös poliittisia päättäjiä. Eri oppiaineiden viikkotuntimäärät ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä. Ne ovat tietenkin tärkeitä asioita, mutta ilman koulurauhaa ja turvallista oppimisympäristöä opetussuunnitelmien tavoitteet eivät toteudu.

Turvattomuus on opetus- ja kasvatusalalla lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opettajat ja muut alan toimijat joutuvat tutkimusten mukaan väkivaltatilanteisiin yhä useammin.  Myös opetusalan järjestöt ovat peräänkuuluttaneet opettajien oikeutta turvalliseen kouluun.

Tilannetta on pyritty parantamaan tämän vaalikauden aikana. Uusi ”koulurauhalaki” ollut voimassa vuoden. Uuteen lakipakettiin sisällytettiin monia myönteisiä asioita. Opettajalla on nyt oikeus tarkistaa oppilaan tavarat ja toteuttaa jälki-istuntoja kasvatuksellisten tehtävien merkeissä.  Työrauhaa turvataan kouluissa monin eri tavoin. Lähtökohtana tulee olla, että kaikilla on oikeus oppimiseen ja hyvään oppimisympäristöön.

Osa koulujen työrauhaan liittyvistä ongelmista saattaa johtua myös tehdyistä muutoksista. Moni opettaja on kertonut minulle, kuinka erityisoppilaiden siirtäminen perusopetusluokkiin on syönyt koulujen resursseja ja tuonut uusia haasteita koulujen työrauhalle.  Tavallinen oppilas usein unohtuu, kun päivät menevät ongelmia selvitellessä. Lahjakkaiden oppilaiden huomioiminen on käytännössä mahdotonta. Osa kokee myös, ettei opettajia enää kodeissa arvosteta. Byrokratia isolla B:llä on tullut myös kouluihin ja vie opettajista mehut. Tällaiset viestit ovat huolestuttavia. Pääasian pitää olla opetus, ei kaavakkeiden täyttö.

Olen ehtinyt olla opetusalalla töissä lähes 20 vuotta. Itselläni ei ole ollut sellaisia tilanteita, jossa olisin joutunut todistamaan vakavaa väkivaltatilannetta.  Hankalia hetkiä ja riitapukareiden rauhoittamisia sen sijaan on tapahtunut monet kerrat. On hyvä muistaa, että turvalliseen kouluun sisältyy myös paljon muitakin tekijöitä. Koulujen kosteusvaurioista on puhuttu viime vuosina paljon ja niiden osalta ongelmat on ratkaistava. Myös kiusaamiseen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Työ jatkuu. Koulu ei saa olla kenellekään terveysriski.

Pari viikkoa sitten sain yllättävän yhteydenoton, kun entinen oppilas Vaasan ajoilta soitti ja kyseli kuulumisia. Keskustelu johti tapaamiseen eduskunnassa. Kohtuullisesti oli elämä vienyt eteenpäin. Vaasasta oli lähdetty pääkaupunkiseudulle ja työpaikka oli löytynyt. Tällaisina hetkinä tulee mieleen vanha viisaus: ei koulua, vaan elämää varten.  Koulusta saadaan vankka pohja elämään. Siksi maailman parhaan peruskoulun on syytä olla kunnossa jatkossakin. Se on meidän kaikkien etu.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.

Yrittäjyyttä ennen, nyt ja jatkossa

(Pohjalainen 10.1.2015)

Vuoden 2004 syksyllä käytiin Vaasassa kovaa kuntavaalikampanjaa, josta on jäänyt monia muistoja. Uutena ehdokkaana olin kokoomusväen kanssa jakamassa vaaliesitteitä ja muuta materiaalia kauppakeskuksessa kaupunkilaisille. Hälinän keskellä varttuneempi rouva, joka tunsi taustojani, tarttui hihasta ja veti sivummalle. Hän oli muuttanut aikoinaan maalta Vaasaan ja hankki elannon 1950-luvulta alkaen pienen ruokapaikan pitäjänä ison yrityksen yhteydessä. Yhdessä teimme aikamatkaa yrittäjyyden ytimeen.

Ruokalassa työtä oli riittänyt vuorokauden ympäri, mutta asiakaskunta kasvoi ja yritys menestyi. Tuohon aikaan menestyvä yrittäjä saattoi kuitenkin joutua silmätikuksi. Erityisesti poliittisen kartan toisella laidalla oltiin sitä mieltä, että oli muilta pois jos pienyrittäjän kassa kilisi liian tiuhaan tahtiin. Kokeneen yrittäjän  katkeransuloisia muisteluja käytiin yhdessä läpi. Ei ollut pienyrittäjällä helppoa. Hyviä aikoja seurasi lama. Jotenkin silti selvittiin ja eläkkeellekin päästiin.

Suomi on muuttunut monin tavoin vuosikymmenten aikana. Äkkiseltään ajattelisi, että yrittäjämyönteisyydessäkin on otettu harppauksia eteenpäin. Erityisesti pk-yrittäjien ääni hukkuu kuitenkin tänäkin päivänä, vaikka Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneistä 120 000 uudesta työpaikasta peräti 110 000 on syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä  kiersi viime vuonna Suomea tapaamassa yrittäjiä kymmenissä tilaisuuksissa. Yrittäjäkiertueen internetsivujen kautta kokoomukselle jätettiin lähes 600 ehdotusta yrittäjyyden esteiden poistamiseksi. Tästä kokonaisuudesta laadimme kymmenen tavoitteen listan, jota kokoomus on sitoutunut viemään eteenpäin tuleviin hallitusneuvotteluihin.

Yrityksen perustamiseen liittyy aina riskejä eikä aina voi onnistua. Riskinä ei kuitenkaan voi olla se, että yrittäjä ei ole sosiaaliturvan osalta samassa asemassa muiden kansalaisten kanssa ja putoaa tyhjän päälle. Turvaverkkoa tarvitaan erityisesti yrityksen alkutaipaleella ja vaikeina aikoina.

Yrittäjien viestien pohjalta kokoomus esittää muun muassa pk-yritysten rahoituksen kehittämistä siten, että työeläkeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että edes minimaalinen osa sijoituksista voitaisiin suunnata korkeampiriskisiin pk-yrityksiin. Tällä mallilla voitaisiin saada miljardin piristysruiske investointeihin. Yritysten sukupolvenvaihdoksia tulee jatkossa edistää poistamalla perintö- ja lahjavero Ruotsin mallin mukaan.

Yksi aihe kiertueella nousi yrittäjien vastauksissa yli muiden. Yli puolet yrittäjistä koki, että sääntelyn purkaminen on paras tapa toimia yrittäjyyden helpottamiseksi. Monet lait ja normit on aikojen kuluessa säädetty hyvässä tarkoituksessa. Nyt taakka on muuttunut mahdottomaksi ja on menty ylisuojelun, jopa järjettömyyksien puolelle. Byrokratia uhkaa tukahduttaa tuoreet ideat ja halun yrittämiseen. Siihen Suomella ei ole jatkossa yksinkertaisesti varaa.

 

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus
Kauhava

Energiapäätöksillä uutta kasvua

(Pohjalainen 13.12.2014)

Tänä syksynä on näissä eduskuntakolumneissani ollut energia-asiat paljon esillä. Syykin on selvä. Eduskunnassa on tehty syksyn aikana merkittäviä energiapäätöksiä. Vaasanseudulla varmasti ymmärretään hyvin niiden kauaskantoiset merkitykset.

Neljä vuotta sitten päätettyä Fennovoiman ydinvoimalalupaa täydennettiin äänin 115-74. Voimalan kokoluokka pieneni alkuperäisestä ja toimittajana on nyt venäläinen Rosatom. Kansainvälinen tilanne on tuonut pohdintoihin lisämausteita. Valtiovalta on nähnyt välttämättömänä riittävän kotimaisuusasteen yhtiön omistuspohjassa. Fortumin ratkaisu lähteä mukaan hankkeeseen antoikin loppuvaiheessa sinetin omistuskeskusteluun. Fortumin osaaminen tuo myös yhtiöön lisää kokemusta ja tietotaitoa toimialasta. Tämä vie osaltaan hanketta eteenpäin ja antaa positiivista virettä. Käynnistyvän miljardihankkeen työllisyysvaikutukset tulevat olemaan merkittävät myös pohjalaisille yrityksille.

Teollisuutemme tarvitsee jatkossa edelleen kilpailukykyistä perusenergiaa. Ydinvoiman lisärakentaminen on merkki siitä, että Suomessa on mahdollisuuksia energiavaltaiselle yritystoiminnalle on myös tulevaisuudessa. Näin turvataan työpaikkoja ja hyvinvointia. Kansalaisten kannalta ydinvoimaratkaisu hillitsee myös sähkön hinnan nousupaineita. Kansantaloudelle Suomessa tuotettava uusi ydinvoima merkitsee riippuvuuden vähenemistä ulkomaisesta tuontisähköstä. Vaihtotase kohenee.

Ydinvoima on yksi osa energiapalettiamme. Tärkeässä roolissa ovat jatkossa myös kotimaiset polttoaineet. Hallitus ilmoittikin marraskuussa keventävänsä turpeen verotusta ja nostavansa vastaavasti metsähakkeen tukea. Tavoitteena on turvata kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä suhteessa kivihiileen. Uudet vero- ja tukitasot tulevat voimaan vuoden 2015 alusta. Päätös on erittäin tärkeä kotimaisten energiamuotojen kehittämisessä. Suunta on oikea.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan monia keinoja uusien työpaikkojen luomiseksi. Metsä- ja energiateollisuuden mahdollisuuksista työllistää on huolehdittava tasapuolisesti. Pohjalaiset energiayhtiöt ovat tehneet merkittäviä investointeja metsähakkeen käytön lisäämiseksi. Kun turpeen vero laskee lisää vuoden 2016 alusta, mietitään samalla myös metsähakkeen tuen kohdennusta. Vääränlainen rajaus voisi johtaa energiayhtiöt hankalaan tilanteeseen ja tehdyt voimalaitosinvestoinnit jäisivät hyödyttämiksi.

On hieno asia, että metsäteollisuus on investoimassa merkittävässä määrin Suomeen. Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä ehditään hyödyntää. Puukauppa käy, ja puuta riittää kaikille moneen tarkoitukseen.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.

Lukio uudistuu

(Pohjalainen 15.11.2014)

Valtioneuvosto hyväksyi tällä viikolla valmistelussa olleen lukion tuntijakouudistuksen. Uusi tuntijako tulee voimaan joulukuun alusta ja sitä aletaan soveltaa viimeistään vuonna 2016 lukuvuoden käynnistyessä. Tuntijako on monilta osin askel oikeaan suuntaan, mutta niin kuin usein koulu-uudistuksissa, parannettavaakin jäi.

Kaavailuihin verrattuna uudistus on lopulta varsin maltillinen. Sain alkuvuodesta huolestuneita viestejä siitä, että valinnaisuutta oltaisiin viemässä liian pitkälle. Tämä olisi ollut hankalaa pienemmille lukioille opetusryhmien kokojen vaihdellessa voimakkaasti. Pahimmassa tapauksessa uudistus olisi voinut vaikuttaa lukio-opetuksen yleissivistävyyden tasoon. Joidenkin esitysten mukaan lukion olisi voinut kahlata läpi ilman historiaa, biologiaa, maantietoa tai muita keskeisiä oppiaineita. Nyt näin ei kuitenkaan käynyt ja jatkossakin on mahdollista toteuttaa koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja.

Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien lukumäärät säilyvät lähes ennallaan. Kielten opintojen kurssimäärät pysyvät nykyiseen tuntijakoon verrattuna samanlaisina. Muutoksia on silti luvassa. Esimerkiksi historian pakollisten kurssien lukumäärä laskee kolmeen kurssiin, yhteiskuntaopin pakollisten kurssien määrä puolestaan nousee kolmeen. Entisenä historianopettajana tätä voisi pitää myös pienenä torjuntavoittona. Uskonnon pakollisten kurssien määrä vähenee kahteen kurssiin ja filosofian pakollisten taas vastaavasti nousee yhdestä kahteen. Kokonaiskuvassa tärkeää on se, että lukio säilyttää perustehtävänsä. Se antaa yleissivistystä ja valmiuden jatko-opintoihin.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä laaja-alaista oppiainerajat ylittävää opetusta. Tämän edistämiseksi tulee kolme uutta syventävää teemaopintokurssia: ajattelun taitoja vahvistava kurssi, tieto- ja viestintäteknologian taitoja vahvistava kurssi sekä vapaaehtoistoiminnan, kansainvälisyyden tai työelämätaitojen kurssi. Lisäksi matematiikan opintojen alkuun tulee kaikille opiskelijoille yhteinen kurssi. Tämän tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat lukion matematiikan opiskelun sisältöihin ja kannustaa opiskelijoita pitkän matematiikan opintoihin. Teemaopintokurssit lisäävät oppiaineiden välistä yhteistyötä ja laajentavat yleissivistystä. Niitä voidaan myös räätälöidä lukioiden omien painopisteiden pohjalta.

Urasuunnittelu täytyy tehdä yhä aikaisemmin. Moni ei lukioon mennessään tiedä, mikä sen päättyessä on elämän suunta. Uudistuksen yhteydessä opinto-ohjauksen pakollisten kurssien määrä nostetaan kahteen kurssiin. Tavoitteiden ja jatko-opintopolkujen rakentamiseksi, oppimisen taitojen vahvistamiseksi ja työelämäyhteistyön lisäämiseksi tällä on suuri merkitys.

Opetushallitus tulee valmistelemaan tuntijaon pohjalta uudet opetussuunnitelmien perusteet. Tässä on suuri mahdollisuus kurssien sisältöjen ja pedagogiikan uudistamiseen. Työelämä- ja yrittäjyyskasvatus, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, oppimaan oppiminen, kriittisen ajattelun vahvistaminen ja laaja-alainen oppiminen ovat hyviä uudistamisen välineitä. Lukio uudistuu – perustehtävä säilyy.

Janne Sankelo
kansanedustaja, erityisopetuksen rehtori
Kauhava

 

Hallitus vauhdittaa biotaloutta

(Ilkka 13.11.2014)

Hallitus tiedotti viime viikolla merkittävästä kaksiportaisesta energiaratkaisusta, jolla parannetaan kotimaisten polttoaineiden turpeen ja metsähakkeen kilpailukykyä. Päätös on Stubbin hallituksen merkittävimpiä linjauksia ja vastaa hallitusohjelman kirjausta. Asiaa on valmisteltu taustalla jo pitkään. Tunnelma oli hieno, kun pääministeri Stubb ilmoitti, että nyt on sitten Janne valmista.

Turpeen verotaso muuttuu vuoden 2015 alusta 4,9 €/MWh:lta 3,4 €:oon. Koska metsähakkeen muuttuva tuotantotuki riippuu turpeen verosta, maksettava tuki nousee samalla 13,13€/MWh:lta noin 15,9 €:oon. Arvioiden mukaan saavutettava taso ei kuitenkaan vielä takaa kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä pidemmällä aikavälillä. Turpeen vero putoaakin vuoden 2016 alussa 1,9 €/MWh:lta.

Turpeen veron laskeminen vuoden 2012 tasolle nostaa nykyisen ”kiikkulauta”-periaatteen mukaisesti lisää hakkeen kilpailukykyä. Tämän johdosta hallituksen on arvioitava tilannetta ja vaikutuksia tulevaisuuden puumarkkinoilla. Mielestäni Suomessa riittää puuta kaikille käyttäjille ja moneen tarkoitukseen. Suomalaiset metsät kasvavat nopeammin, kuin niitä ehditään hyödyntää, vaikka puukauppa käy hyvin. On kuitenkin varmistauduttava siitä, että kuitupuuksi kelpaavaa puunosaa riittää kasvavaan selluntuotantoon ja energiakäyttöön. Metsähakkeen tuotantotuen kohdentamisesta vuoden 2016 alusta tehdään esitys vielä tällä hallituskaudella. Ennen päätöstä kuullaan sidosryhmiä. Olen vakuuttunut, että kaikkia tyydyttävä ratkaisu löydetään. Metsäala elää nyt vahvaa nousukautta.

Hallituksen päätöksen kansan- ja aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. On aina järkevämpää käyttää kotimaista energiaa kuin ulkolaista kivihiiltä, jonka maailmanmarkkinahinta on laskenut viime vuosina merkittävästi. Suomalaiset biotalouden toimijat ja heidän edunvalvojansa ovat olleet hallituksen esitykseen tyytyväisiä. Tietenkin on toivottu, että kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky olisi saatu kuntoon kertarysäyksellä. Kaksiportainen malli antaa mielestäni kuitenkin riittävän uskottavan tulevaisuuden näkymän alan toimijoille, jotka toivovat suomalaiseen energiapolitiikkaan pitkäjänteisyyttä.

Pohjalaisille hallituksen päätös merkitsee uusia työmahdollisuuksia koko biotalousketjuun metsistä ja soilta voimalaitoksiin. Kun raha jää pyörimään maakuntaan, se hyödyttää monin tavoin elinkeinoelämää.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja (kok)
Kauhava

Tietoyhteiskuntakaari loppusuoralla

(Pohjalainen 18.10.2014)

Liikenne- ja viestintävaliokunta sai viime viikolla valmiiksi mietintönsä tietoyhteiskuntakaaresta ja laki hyväksytään eduskunnassa lähipäivinä yksimielisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaan lakipakettiin on koottu keskeiset sähköistä viestintää koskevat säädökset. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Takana on pitkä valmistelu. Kokonaisuuden massiivisuudesta kertoo, että tietoyhteiskuntakaari sisältää 352 pykälää.

Tämän päivän tietoyhteiskunnassa lakikokonaisuuden vaikuttavuus on huomattava. Viestintäverkoilla, viestintäpalveluilla ja erilaisilla muilla sähköisillä palveluilla on suuri merkitys kansalaisten, yritysten arjen ja käytännössä kaikkien yhteiskunnan sektoreiden kannalta. Monin paikoin maassamme on tartuttu teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Kaikkea ei ole vielä lähimainkaan täysin hyödynnetty. Lainsäädännön tulee pyrkiä luomaan tähän uutta potkua. Viestintä on kasvuala.

Sääntelyn lisäämisellä ei  aina luoda taloudellista kasvua tai toimeliaisuuden lisääntymistä. Viime aikoina suuntaa on monissa asioissa haluttu toiseen suuntaan. Tietoyhteiskuntakaaressa voimassa olevista säädöksistä on poistettu päällekkäisyydet ja sekavaa sääntelyä on pyritty selkeyttämään. Yhtenäinen kokonaisuus lisää ennustettavuutta, edistää alan toimijoiden toimintaedellytyksiä ja markkinoiden kehittymismahdollisuuksia, sekä helpottaa viestinnän tulevaisuutta. On myös huolehdittava siitä, että sähköisen viestinnän palveluita on kansalaisten  saatavilla kaikkialla maassamme. Toimiva netti on välttämättömyys.

Parannettavaa on aina. Alueelliset operaattorit ovat paikallisen Anvian tavoin tehneet paljon työtä ja nostaneet alueen palveluiden saatavuuden kärkikastiin. Kuitua on vedetty pitkin maakuntaa ja puolet kotitalouksista on sen päässä, liike-elämän tarpeiden täyttämisestä puhumattakaan. Yhteiskunnan asettamat velvoitteet kuitenkin rajaavat tuottoa, vaikka suojaa tappiolle ei samaan aikaan ole. Vaarana on palveluiden kärsiminen ja investointien ohjautuminen muualle. On selvää, että lainsäädäntö ei saa viedä yhtiöitä siltaan. Toiminnan edellytysten on oltava oikeudenmukaisia.

Lakikokonaisuuteen sisältyy useita tavoitteiltaan hyviä ja kannatettavia kuluttajien oikeuksia ja yksityisyyttä edistäviä toimia. Yksityisyyden suojan ja luottamuksellisen viestin turvaamista pidetään erityisen tärkeänä. Keskustelu asiasta on ollut julkisuudessakin kiivasta viime vuodet. Nykyisestä suojan tasosta ei tule jatkossakaan tinkiä.

Alan ja teknologian nopea kehittyminen sekä markkinoiden kansainvälistyminen asettaa lainsäädännölle haasteen. Puitteiden on mahdollistettava nykytilan lisäksi myös tulevaisuus. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa korostettiin sääntelyn seurannan ja vaikutusten arvioinnin merkitystä jatkossa. Erityisesti sääntelyn vaikutuksia tulee arvioida verkkoneutraliteetin, alan investointien ja yksityisyyden suojan näkökulmista.

Janne Sankelo
kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
Kauhava

Eduskunnan energiaviikko

(Pohjalainen 20.09.2014)

Tällä viikolla eduskunnassa käytiin budjettikeskusteluja. Vuoden 2015 talousarvion kokonaissumma on 53,7 miljardia euroa. Budjetin loppusumma on pienempi kuin viime vuonna. Budjetin lisäksi viikon ykkösuutisia on ollut hallituksen ydinvoimaratkaisut. Valtioneuvosto päätti torstaina esittää eduskunnalle Fennovoiman täydennyshakemuksen hyväksymistä, mutta TVO:n osalta otettiin viikon aikalisä. Vihreille ydinvoima on ollut aina hankala asia. Niin tälläkin kertaa ja ydinvoimapäätösten jälkeen vihreät tekivät poliittiset johtopäätökset. Hallitusvastuu heidän osaltaan on nyt ohi.

Fennovoiman täydennyshakemuksessa oli kysymys siitä, että reaktorin toimittaja ja laitoksen kokoluokka olivat muuttuneet. Hanke turvaa omalta osaltaan kotimaisen energian tarjontaa ja sillä on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Teollisuuden Voiman tilanne on erilainen. TVO rakentaa parhaillaan kolmatta reaktoria, joka on kohdannut matkan varrella monenlaisia ongelmia. Ranskalaisen laitostoimittaja Arevan aikataulut ovat pettäneet pahanpäiväisesti, eikä valmistumisajasta ole tarkkaa tietoa.

Tämän johdosta on ymmärrettävää, että TVO haluaisi luvalleen jatkoaikaa, koska sillä ei ole mahdollisuuksia käynnistää hanketta ensi vuonna lupa-ajan puitteissa. Ongelmaksi on muodostunut se, että TVO ei ole oikein ollut selvillä kuinka pitkän jatkoajan se tarvitsee. Valtio taas ei voi oikein pitkään pantata lupaa yhdelle toimijalle ilman varmuutta, että hanke todella lähtee käyntiin. Toivottavasti luova ratkaisu löytyy ja TVO pystyy antamaan vakuuttavat perustelut. Toisaalta aikaa on ollut jo nyt varsin reilusti.

Suomi tarvitsee monipuolisia energiaratkaisuja. Ydinvoima on niistä ehdottomasti yksi. Sen lisäksi tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet Suomessa ovat olleet vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Kotimaisessa biotaloudessa on paljon mahdollisuuksia. Kokoomuksessa on jo hetken pohdittu keinoja sen kilpailukyvyn parantamiseksi. Kivihiilen hinnalle maailmanmarkkinoilla emme voi mitään, mutta kotimaisen bioenergian edellytysten turvaamiseksi kokoomus on valmis hakemaan ratkaisuja verotuksen keinoin ripeälläkin aikataululla.

Ydinvoimaratkaisut muuttivat hallituksen ja opposition voimasuhteita. Kvartetti jatkaa eduskunnassa nyt 102 kansanedustajan voimin. Niukka enemmistö tarkoittaa sitä, että erilaisissa äänestyksissä vaaditaan tarkkuutta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että eduskunnassa on erilaisia äänestyksiä. Vain välikysymyksissä ja esimerkiksi pääministerin antaman tiedonannon jälkeisissä äänestyksissä on kysymys hallituksen luottamuksesta. Yksi merkillisyys liittyy maa- ja metsätalousvaliokunnan toimintaan. Vaalien jälkeen valiokunnat järjestellään niin, että hallituspuolueilla on enemmistö. Se mahdollistaa hallituksen esitysten eteenpäinviemisen. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa käy kuitenkin niin, että oppositio ottaa nyt enemmistön äänin 9-8. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen esitykset tarvitsevat tukea ainakin osalta oppositiota. Lähiviikot näyttävät, miten asiat lähtevät sujumaan.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus r.p.
Kauhava

Kannettu oppilas ei pysy koulussa

(Ilkka 11.9.)

Elokuun budjettiriihen yksi kiistakysymys päähallituspuolueiden kokoomuksen ja sosialidemokraattien välillä oli suhtautuminen opetusministeri Krista Kiurun (sd) esitykseen oppivelvollisuusiän nostamisesta vuodella. Esitys olisi tarkoittanut toteutuessaan, että 9.luokan jälkeen koko ikäluokka olisi pakotettu jatkamaan opiskeluaan toisella asteella yhden vuoden. Tutkinnon suorittamista ei olisi vaadittu.

Velvoite olisi merkinnyt, että opiskelun pitää olla ilmaista kirjoineen, kuljetuksineen ja ruokailuineen. Yhden ikäluokan koko Suomessa on noin 60 000 henkilöä, joten kunnille olisi tullut merkittävästi uusia velvoitteita. Monista pohjalaiskunnista tuli asian tiimoilta huolestuneita tiedusteluja, pitääkö menolisäyksiin varautua ensi vuoden talousarvioissa.

Ministeri Kiuru höysti epäilemättä hyvää tarkoittavaa esitystään esittämällä julkisuudessa vielä lukion tai ammatillisen koulutuksen tekemistä ennen pitkää kokonaan pakolliseksi kaikille. Pohdintoja tehdessä ministerillä olivat tällä kertaa jalat ja pää ilmassa yhtä aikaa. Kustannukset yhteiskunnalle olisivat melkoiset. Kontaktipinta siihen, mitä suomalaisessa perusopetuksessa tapahtuu on jäänyt kovin ohueksi.

Kokoomus suhtautui oppivelvollisuusiän nostoon alusta asti epäillen. Myös monet opetusalan ammattilaiset ja OAJ jakoivat saman näkemyksen. Uudistuksen hintalapuksi arvioitiin 15 miljoonaa. Pienillä laskutoimituksilla on kuitenkin helppo päätellä esitetyn uudistuksen todelliset kustannukset moninkertaisiksi.

Kiurun esityksen suuri ongelma oli se, että toimenpiteet eivät olisi kohdistuneet pelkästään niitä tarvitseville. 90 % peruskoulun päättävistä jatkaa opiskelujaan normaalisti ja valmistuvat ennen pitkää ammatteihin. Heille ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole tarvetta eikä oikein mahdollisuuksiakaan kohdentaa lisäetuisuutta, mikä oppivelvollisuuden pidentämisestä olisi seurannut.

Suomalaisen koulutuksen kasvava haaste tulevaisuudessa on huolehtia niistä nuorista, jotka eivät peruskoulun jälkeen jatka opiskelujaan missään. Heistä suuri osa on syrjäytymisvaarassa. Joukossa on toki myös oman tiensä kulkijoita, jotka paikkansa yhteiskunnassa löytävät. Pudokkaiden tavoittamiseksi ei tarvitse lisätä oppivelvollisuuden pituutta. Vuosien työkokemuksella sekä perus- että erityisopetuksessa voin vakuuttaa, että pakko ei johda mihinkään. Tilastoja saatetaan saada kauniimmiksi.

Oppivelvollisuusiän noston peruminen mahdollistaa keskittymisen ja resurssien ohjaamisen niiden nuorten auttamiseen, jotka aidosti tarvitsevat ohjausta ja tukea. Budjettiriihi teki oikeita ratkaisuja rahoituksen kohdentamisessa. Onneksi järki voitti.

Janne Sankelo (kok)
kansanedustaja
Erityisopetuksen rehtori
Kauhava

Suomi varautuu vastapakotteisiin

(Pohjalainen 23.08.2014)

Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, että voimapolitiikan käyttö kuuluu valitettavasti edelleen eurooppalaiseen keinovalikoimaan poliittisia ongelmia ratkottaessa. Tällaista ei kansainvälinen yhteisö voi tietenkään hyväksyä. Diplomatian puolella haetaan kriisiin ratkaisua. Venäjää on patisteltu neuvottelupöytään myös talouden keinoilla. Lähiviikot näyttävät mihin suuntaan tilanne on kehittymässä. Heijastusvaikutuksia on talouden osalta tulossa myös Suomeen.

Venäjän julkistamilla vastapakotteilla on pitkittyessään monenlaista vaikutusta suomalaiselle elintarviketuotannolle. Pakotteiden vaikutusalueena on koko EU:n alue, jossa noin 5,3 miljardin euron arvosta elintarvikkeita etsii nyt uusia markkinoita.

Ensimmäiseksi vaikutukset näkyvät Suomen maitosektorilla. Vientikielto tulee näkymään kuitenkin myös muilla tuotantosuunnilla, teollisuudessa, kuljetuksissa ja kaupassa. Venäjän tuore päätös sallia laktoosittoman maidon ja siitä jalostettujen tuotteiden tuonti tosin helpottaa hieman tilannetta. Jatkossa selvitetään myös sitä, voidaanko esimerkiksi juustojen, jotka ovat käytännössä laktoosittomia, vientiä Venäjälle jatkaa. Jos tulkinta tämän sallii, taloudellinen haitta pakotteista pienenee vielä lisää.

Valion Venäjän kaupasta laktoosittomien tuotteiden osuus on ollut noin 10 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Venäjän kauppa on tuonut yritykselle noin 400 miljoonan euron liikevaihdon. Mikäli kauppa Venäjälle ei käy, maidosta tehdään maitojauhetta ja raakavoita muille varsin kilpailluille elintarvikemarkkinoille. Tuottajahinta saattaa pudota.

Kokoomus on lähtenyt hakemaan ratkaisuja vastapakotteiden synnyttämään tilanteeseen siitä lähtökohdasta, että Ukrainassa on käynnissä kansainvälinen kriisi, jota Euroopan Unioni on ratkomassa yhteisenä rintamana. Tällaisessa poikkeustilanteessa ei voida edellyttää sitä, että jotkut yritykset tai tuottajat kantaisivat taloudellisen vastuun poliittisista päätöksistä. Rauha ja sen vaatiminen on kaikkien yhteinen asia. Taakkaa on jaettava koko Unionin alueelle.

Kokoomuksen tavoite ensi viikon budjettiriihessä on löytää kansalliseen tukeen lisärahoitusta, jota voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla vastapakotteista kärsiville tuottajille. Myös vientiponnisteluihin uusille alueille tarvitaan lisärahoitusta.

Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka tarjoaa mahdollisuuksia tilanteen hoitamiseen. Suomi on esittänyt maatalouden kriisirahaston käyttöönottoa. Tällä viikolla EU-komissio myönsikin pilaantumisvaaran johdosta vihannes- ja hedelmäntuottajille 125 miljoonaa euroa. Syyskuun alussa käydään maatalousneuvostossa läpi Suomelle tärkeitä sektoreita. Vastapakotteista eniten kärsivä Liettua on haarukoinut tavoitteekseen 60 miljoonan euron osuuden. Pistesijoilla haittojen osalta oleva Suomi voi suhteuttaa tuohon summaan hyvin neuvottelutavoitteensa. Ennakkotietojen mukaan lähtökohdat ratkaisun löytymiseen ovat hyvät.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja (kok)
Kauhava