Rakenteita voi uudistaa, hölmöillä ei saa

Rakenteita voi uudistaa, mutta hölmöilemään ei saa ryhtyä – Ilkka 14.10.2016

Sote-uudistusta kootaan nyt kovalla vauhdilla, jotta organisaatiot saadaan kuntoon määräaikaan mennessä. Kiireeseen liittyy kuitenkin aina riski, että tuhotaan toimivia järjestelmiä.
Kunnat vastaavat uudistusten jälkeen edelleen perusopetuksesta ja siihen kiinteästi kuuluvasta oppilashuollosta. Tässä työssä keskeinen rooli on esimerkiksi koulukuraattoreilla ja –psykologeilla. Näitä tehtäviä ollaan nyt siirtämässä kunnilta maakuntien hoidettavaksi.
Psykologien ja kuraattorien työ tehdään kouluilla yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Oppilas ja hänen tarpeensa pitää olla keskiössä. Kuraattorien ja psykologien tulee olla myös jatkossa läsnä ja tuntea koulujen oppilaat. Keikkailu pitkin maakuntia tulevan maakuntahallinnon osana vaikeuttaisi mahdollisuuksia nopeaan puuttumiseen, sillä oppilashuolto on välillä myös operatiivista toimintaa. Monimutkainen hallinto vesittää mahdollisuuksia toimia oppilaan edun mukaisesti.
On tärkeää, että yhteiskunnan rakenteita uudistetaan, mutta hölmöilemään ei saa ryhtyä. Koulujen opetustoimintaa johtavat rehtorit. Kenen johdolla maakunnallinen kuraattori toimisi ja miten resursseja jaettaisiin? Koulukuraattorit ja –psykologit kuuluvat kouluyhteisöön. Heidän työmaa on ja pysyy kouluilla. Tähän asiaan ei uusia himmeleitä tarvita.
Janne Sankelo
Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Kauhava

Terveysaseman alasajolle stoppi

KORTESJÄRVEN TERVEYSASEMAN ALASAJOLLE STOPPI – Ilkka kesäkuu 2016

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on tehnyt Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven alueella hyvää työtä terveydenhuollon saralla. Eräs katolta pudonnutkin sai viime syksynä parasta mahdollista palvelua. Myös Kauhavan kaupunginvaltuusto kiitteli viime kokouksessaan vuolaasti yhtymää hyvästä taloudenpidosta.
Nyt kuuluu kummia. Kortesjärven terveysasemalta ollaan lopettamassa lääkärinvastaanottopalvelut ja muut viisi terveysasemaa jatkaisivat entiseen malliin. Ajankohta yhden terveysaseman alasajolle on erikoinen. Suomessa ollaan valmistelemassa Sote-uudistusta. Itsehallintoalueet ottavat pian vastatakseen sosiaali- ja terveyspalvelut. Meillä Kauhavalla ollaan myös kiinteistöjen osalta uuden edessä.
Näistä lähtökohdista on pöyristyttävää, että yksi Kauhavan terveysasemista laitetaan nyt nurin. Tasavallan presidenttikin on puhunut maan hiljaisista, jotka eivät elämöi vaikeasta tilanteestaan. Yhden kaupunginosan ikääntyvä väestö ollaan nyt laittamassa eriarvoiseen asemaan. Myös apteekkipalvelujen saatavuus vaarantuu. Rakenteelliset uudistukset alueella tulee mielestäni tehdä yhdellä kertaa ja siten että ne kohtelevat koko aluetta tasapuolisesti.
Kauhavan kaupunki on johdonmukaisesti ja mielestäni onnistuneesti toiminut aina kaikkien asukkaidensa tasa-arvoisuuden puolesta. Kauhavan kaupungin on kuntayhtymän suurimpana osakkaana toimittava tässä asiassa ryhdikkäästi ja keskeytettävä Kortesjärven terveysaseman alasajo.

Janne Sankelo
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kauhava

Liikenteen korjausvelasta niskaote

Pohjalainen 16.2.2016

LIIKENTEEN KORJAUSVELASTA NISKAOTE

Hallitus julkaisi toimenpideohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Nimensä mukaisesti suunnitelmalla tähdätään olemassa olevan verkon kohentamiseen, eikä se pidä sisällään juurikaan uusia kohteita. Vaasanseudulla mittavin nyt käynnissä oleva liikennehanke on Laihian tiejärjestelyt. Yksi hyvin tiedossa oleva pullonkaula on VT 8 Vaasasta pohjoiseen. Nyt julkaistussa paketissa rahaa riittää ainoastaan Vassorin kohdan tulvaongelmiin. Tärkeä kohde sinänsä.

Hallituksen suunnitelma sisältää lähes 200 erilaista hanketta. Kolmen vuoden aikana tiestön ja rataverkon kunnostamiseen suunnataan noin 600 miljoonaa euroa. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää korjausvelan kasvu ja päästä jopa hallitusti sitä vähentämään.

Kohteiden valinta on aina hankalaa ja siltarumpupolitiikka nostaa helposti päätään. Tällä kertaa on annettava tunnustusta liikenneministeri Anne Bernerille (kesk), joka lähti valmistelussa liikkeelle asiantuntijalausuntojen pohjalta ja vei linjan määrätietoisesti loppuun asti. Kokoomus antaa tällaiselle toiminnalle tukensa.

Rahoituksen kohdentamisessa tärkeänä kriteerinä on ollut halu huolehtia elinkeinoelämän edellytyksistä ja työssäkäyntialueiden liikenteen toimivuudesta. Tällä määrärahalla ei nyt parempaan pystytä, mutta korjausvelasta saadaan kuitenkin kunnon niskaote.

Jotain hyvää, mutta huonoakin. Korjausvelan kukistamisen lisäksi tarvitaan liikenteeseen edelleen ennakkoluulottomia hankkeita, joilla edistetään elinkeinotoimintaa ja luodaan Suomeen uutta kasvua. Midway Alignment-hanke, jonka tavoitteena on saada Merenkurkun liikenteeseen uusi ympäristöystävällinen laiva on ankarasta lobbauksesta huolimatta vastatuulessa, vaikka hankkeen taustavoimat on kunnossa ja myötätuntoa löytyy.

Viime eduskuntakaudella valiteltiin aina sitä, että suomalaisessa liikennepolitiikassa katsotaan asioita liian lyhyellä aikajänteellä. Tältä osin tehtävää riittää edelleen. Merenkurkun laivahanke on järkevä sekä liikennepolitiikan, että elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Valtio empii kuitenkin mukaantuloa EU-hankkeeseen, vaikka rahoitusta ei tarvita heti.

Nyt pitäisi mielestäni jatkaa samalla linjalla kuin korjausvelkaohjelman osalta. Merenkurkun hanketta pidetään liikenneasiantuntijoiden mielestä hyvänä ja kehityskelpoisena. Luotetaan asiantuntijoihin tässäkin yhteydessä.

Janne Sankelo

varapuheenjohtaja

Kansallinen Kokoomus

Sankelo: Suomen kestokyvyn raja tulee vastaan vuodessa

Tiedote

30.11.2015

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sankelo: Suomen kestokyvyn raja tulee vastaan vuodessa

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo on tyytyväinen EU:n ja Turkin suunnitelmaan rajoittaa Turkin kautta Eurooppaan saapuvien pakolaisten määrää.

”Aidoista avuntarvitsijoista tulee kantaa huolta. Nyt tehdyillä järjestelyillä päätöksiä turvapaikan myöntämisestä voidaan tehdä jo ennen unionin alueelle saapumista. On perusteltua, että Suomi on mukana rahoituksessa, koska massiivinen kansainvaellus on saatava hallintaan”, Sankelo sanoo.

”Suomeen on tänä vuonna saapunut 30 000 turvapaikanhakijaa. Mikäli sama tahti jatkuu, Suomen kestokyvyn raja tulee vastaan vuodessa.”

Sankelon mielestä hallitus on tehnyt olosuhteet huomioon ottaen ripeitä päätöksiä turvapaikanhakuprosessien nopeuttamiseksi. Sisäministeri Petteri Orpo on ollut tilanteen tasalla.

”On myös huolehdittava siitä, että sopimukset ovat kunnossa vastaanottaviin maihin ja paluuliikenne toimii. Jos kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle jää jonkinlainen vippaskonsti jäädä edelleen maahan, koko systeemin uskottavuus on vaakalaudalla.”

Kauhavalaisen Sankelon mukaan maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa tarvitaan luovia ratkaisuja.

”Hyviä käytänteitä on esimerkiksi Kauhavan vastaanottokeskuksessa, jossa väkeä ei jätetä makaamaan. Maan tavat tehdään selväksi, lapsille pidetään koulua ja alueella toimii myös omia yrityksiä. Kuri, järjestys ja päivärutiinit tuovat turvaa kaikille”, Sankelo sanoo.

Sankelon mukaan on kuitenkin realismia todeta, että turvattomuuden tunne on lisääntynyt monilla niistä alueista, joihin vastaanottokeskuksia on perustettu.

”Jos ihmiset sanovat, että he eivät enää uskalla mennä lenkille, niin se on vakavasti otettava asia. Suomi on pidettävä turvallisena maana. Hakijat ovat tietoisesti hakeneet kohdemaakseen Suomen. Silloin pitää tietää, että nyt mennään suomalaisten nuottien mukaan.”

Sankelo puhui Kokoomuksen maahanmuuttokiertueella Kajaanissa.

Lisätiedot: Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo, 050 512 0519

 

********************** Pauliina Pulkkinen Viestintäpäällikkö

Kansallinen Kokoomus rp Kansakoulukuja 3 A 00100 Helsinki

050 574 5288 pauliina.pulkkinen@kokoomus.fi

Sankelo:Kiristyvät päästörajat uhkaavat energiatavoitteita

Tiedote 6.11.2015

Julkaisuvapaa: heti

Sankelo: Kiristyvät päästörajat uhkaavat energiatavoitteita

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelon mukaan Euroopan Unionin suurten voimalaitosten direktiiviin liittyvän asiakirjan esitys päästörajojen kiristyksestä on huolestuttava uusiutuvan energian käytön ja Suomen omavaraisuusasteen noston näkökulmasta.

– Kiristyvät päästörajat uhkaavat hyviä tavoitteita kotimaisen energian käytön lisäämisessä. Jos esitetyt raja-arvot toteutuvat sellaisenaan, kivihiili pääsee taas pälkähästä. Meillä on Euroopan puhtain ilma, mutta päästörajoja kiristettäisiin kaikkein kovimmin. Yhtälö on kohtuuton.

Sankelon mielestä Suomen onkin tiukasti vastustettava esitystä, koska se ei huomioi riittävästi yksittäisen jäsenmaan erityispiirteitä. Esitys merkitsisi toteutuessaan merkittäviä laiteinvestointeja ja vaikuttaisi tulevaisuuden polttoainevalintoihin suomalaisissa voimalaitoksissa.

– EU-tasolla on väännettävä jälleen rautalangasta, mitä tarkoittaa Keski-Euroopassa huonosti tunnettu puun ja turpeen käyttö voimalaitoksissa. Niiden käyttöä ei tule vaikeuttaa kivihiileen verrattuna. EU-maista puuta ja turvetta käytetään voimalaitoksissa Suomen lisäksi mm. Baltian maissa, Ruotsissa ja Irlannissa, joten lisätietoa muille jäsenmaille tarvitaan lisää.

Sankelo puhui kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä.

Lisätietoja:

Janne Sankelo

varapuheenjohtaja

Kansallinen Kokoomus r.p.

puh. 050-512 0519

Janne Sankelo Vapo Oy:n sidosryhmäjohtajaksi

Tiedote, 10.9.2015

Janne Sankelo (48) on nimitetty Vapo Oy:n sidosryhmäjohtajaksi tehtävänään edesauttaa Vapon Cleantech- ja biotaloushankkeiden jalkauttamista, rahoitusta ja yhteistyökumppaneiden hankintaa, kotimaassa ja mahdollisuuksien auetessa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Lisäksi Sankelo toimii toimitusjohtajan ja yhteiskuntasuhdejohtajan kanssa projekteissa, joilla pyritään edistämään kotimaisten polttoaineiden käyttöä, työllistävyyttä ja Suomen energiaomavaraisuuden kohottamista.

Tehtävä on määräaikainen ja sen aikana Sankelo raportoi vastuualueistaan toimitusjohtaja Tomi YliKyynylle. Kasvatustieteiden maisteri Sankelo toimii tällä hetkellä kokoomuksen varapuheenjohtajana ja hän jää virkavapaalle Seinäjoen kehittämispäällikön tehtävästä.

Vapo Oy:n toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan Vapon tavoitteena on olla keskeisenä toimijana kehittämässä Suomeen sekä erilaisia Cleantech- että biotaloushankkeita ja samalla edistää kotimaisten energialähteiden markkinaosuutta. Kaikki nämä liiketoiminta-alueet edellyttävät yhteistyötä ja jatkuvaa kanssakäymistä eri sidosryhmien kanssa niin kunta- kuin valtakunnantasolla. ”Uskon, että erinomaisesti verkostoitunut Janne Sankelo pystyy auttamaan samalla meitä ja koko toimialaa mittavan poliittisen kokemuksensa ja alan tuntemuksensa avulla”, Yli-Kyyny sanoo.

”Minulle suomalaisen työn edistäminen ja arvostaminen on aina ollut erittäin tärkeää. Viimeisten neljän vuoden aikana ollessani jäsenenä Vapo Oy:n hallintoneuvostossa olen päässyt perehtymään yhtiöön ja vakuuttunut sen tavoitteista alan vastuullisena toimijana suomalaisessa energiakentässä”, Sankelo sanoo.

”Suomen talouden nykyisessä tilassa katson erittäin tärkeäksi kaikki toimenpiteet, joilla voimme parantaa suomalaisten työllisyyttä ja Suomen energiaomavaraisuutta: Kotimaisilla polttoaineilla tulee korvata fossiilisia tuontipolttoaineita. Se lisää verotuloja ja työllisyyttä, jotka molemmat ovat tässä taloudellisessa tilanteessa välttämättömiä ja kaikissa tapauksissa edistämisen arvoisia. Kun minulle tarjoutui mahdollisuus olla mukana toteuttamassa näitä itsellenikin tärkeitä tavoitteita osana Vapon tiimiä, oli tehtävän vastaanotto helppo ja nopea päättää”, Sankelo toteaa.

Lisätietoja:

  • toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Vapo Oy, puh. 050 2180
  • sidosryhmäjohtaja Janne Sankelo, Vapo Oy, puh. 040 500 4957, 050 512 0519
  • viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Ahti Martikainen, Vapo Oy, puh. 040 680 4723

Kokoomuksen Sankelo:kotirauhaa tuotantotiloihin

Kokoomuksen Sankelo: kotirauhaa myös tuotantotiloihin

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo haluaa , että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite parantaa omaisuuden suojaa johtaa lainsäädännön muutoksiin myös tuotantotiloihin kohdistuvien hyökkäysten osalta. Hallitusneuvotteluissa mukana ollut Sankelo kannustaa oikeusministeri Jari Lindströmiä tarttumaan nopeasti asiaan.

– Viime vuosina lailliseen elinkeinotoimintaan erityisesti maaseudulla on kohdistunut yhä enemmän suunnitelmallista häirintää ja kiusantekoa. Tuotantotiloihin tunkeutumisia on tutkittu yleensä julkisrauhan rikkomisina. Tulkinta ei ole kuitenkaan vähentänyt rötöstelyä lievien seuraamusten johdosta. Sankelon muistuttaa, että maaseudun yritystoiminta tapahtuu useimmiten kodin pihapiirissä. Alueelle luvatta tulevien tavoitteena ei välttämättä ole omaisuuden anastaminen vaan taustalla on tuotantosuunnan tai  -tavan vastustaminen esimerkiksi kuvaamalla tai vapauttamalla eläimiä.

Sankelon mukaan jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Mielenilmaisut tulee kuitenkin tehdä tunnistettavasti päivänvalossa julkisella paikalla.

– Pihapiiriin tunkeutuminen pelottaa yrittäjiä ja heidän perheitään. Yhteiskunta kannustaa yrittämään ja tekemään töitä yhä enemmän. Vastavuoroisesti elinkeinojen häirintään tulee puuttua tehokkaammin.

– Kotirauhan tulisikin käsittää myös kodin välittämässä läheisyydessä sijaitsevat tuotantolaitokset, Sankelo toteaa.

Ydinvoimarakentamiseen palataan vielä

-Ilkka 12.08.2015

Ydinvoimarakentamiseen palataan vielä

Suomalainen energiapaletti nytkähti eteenpäin kun Fennovoiman kotimainen omistajuus saatiin ratkaistua. Hanke on tärkeä energiaomavaraisuuden näkökulmasta. Sähköstämme neljännes tuodaan tällä hetkellä ulkomailta. Suomi tarvitsee kipeästi uusia investointeja. Tarkoitus on, että uusi voimalaitos Hanhikivi 1 tuottaa sähköä Pyhäjoella vuonna 2024.

Muutama vuosi tuon jälkeen Fortumin yksiköt Loviisassa alkavat olla käyttöikänsä lopussa. Miten tilanne kompensoidaan sen jälkeen on kansakunnan mittainen kysymys. Hallitusohjelmassa on kunnianhimoinen tavoite lisätä päästöttömän uusiutuvan energian käyttöä. Suurimmat mahdollisuudet on nestemäisissä biopolttoaineissa ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa. Suomi tarvitsee monipuolisuutta energiavalinnoissaan. Ydinvoima ja bioenergia täydentävät toisiaan.

Ydinvoiman osalta on viime vuosina nähty monia täyskäännöksiä. Viimeksi faktat aukesivat Olli Rehnille. Monet poliitikot kuten pääministeri Sipilä ja entinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ovat arvelleet, että Fennovoiman hanke jää aikakirjoihin Suomen viimeisenä ydinvoimahankkeena. Näissä ennustuksissa kannattaa olla varovainen. Pidän nimittäin todennäköisenä, että ydinvoimaan palataan viimeistään vaalikaudella 2019-2023.

Eduskunta myönsi vuonna 2010 luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Fennovoiman ohella luvan sai TVO neljännelle yksikölle Eurajoelle. Fortum jäi nuolemaan näppejään.  Samaan aikaan TVO on rakentanut hartaudella aikaisemmin luvan saanutta kolmatta yksikköään. Ranskalainen tekniikka on viipyilevää ja käyttöönotto on viivästynyt. Muutama vuosi joudutaan odottamaan ennen kuin Olkiluoto 3 kytketään verkkoon. Viimeisten tietojen mukaan se tapahtuu vuonna 2018.

Hankala tilanne rakentamisessa johti siihen, että yhtiö ei voinut käynnistää uutta hanketta. Valtio ei heltynyt myöntämään haettua jatkoaikaa luvalle, koska tarkkaa aikataulutusta ei voitu antaa. Joka tapauksessa Suomesta löytyy ainakin kaksi toimijaa, joiden intresseissä on rakentaa uutta ydinvoimaa ja korvausinvestointeja myös jatkossa. Epäilyistä huolimatta niitä tullaan tarvitsemaan.  Pidetään ovet auki näille ratkaisuille tulevaisuudessa.

Janne Sankelo

Kokoomuksen varapuheenjohtaja

Kauhava

 

 

Smolnasta potkua biotalouteen

SMOLNASTA POTKUA BIOTALOUTEEN

– Pohjalainen 16.6.2015

Viime vaalikaudella tuskailtiin monet kerrat sitä, että päähallituspuolueet eivät saaneet hallituksen alkutaipaleella muodostettua yhtäläistä tilannekuvaa Suomen taloudesta. Tämä ongelma kertaantui vuosien kuluessa sitten jatkuvina talouteen liittyvinä korjaussarjoina.  Juha Sipilän hallitusta muodostettaessa yhteinen talousnäkymä saatiin aikaiseksi. Se on toki varsin korutonta kertomaa. Toisaalta tosiasioiden tunnustamisesta voidaan aloittaa uusi nousu. Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta. Talouden kasvu on hiipunut ja kilpailukykymme rapautumassa.

Suomen kansantalous on perustunut ja perustuu jatkossakin poikkeuksellisen vahvasti luonnonvaroista saatavaan arvonlisään. Suomessa on EU:n alueen korkein biokapasiteetti. Biotalouden avulla pyritään löytämään uusia ratkaisuja, joilla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista sekä edistää talouskehitystä ja saada aikaan uusia työpaikkoja.

Biotalous ja uudenlaiset puhtaat ratkaisut puhuttivat Smolnan hallitusneuvotteluissa sille omistetussa työryhmässä. Itselläkin oli kunnia osallistua kaksi viikkoa kokoomuksen neuvottelijana tämän osion rakentamiseen. Strategisena tulevaisuuden tavoitteena on nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi.

Maataloudella, metsätaloudella ja vesivaroilla tulee olemaan merkittävä rooli Suomen uudessa nousussa. Biotalouden kasvu edellyttää, että biopohjaisten raaka-aineiden saatavuus varmistetaan ja niitä käytetään kestävällä tavalla. Tarvitaan myös panostusta tutkimukseen ja kehittämistoimintaan.

Puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Runsaat metsävarat ja puun monipuolinen hyödyntäminen on Suomelle tärkeämpää kuin millekään muulle maalle Euroopassa. Puun saatavuus ja toimivat puumarkkinat ovat nyt ja jatkossa keskeisiä edellytyksiä investoinneille. Metsien tila- ja omistajarakenne on pirstaleinen ja ikääntyvä. Smolnassa tehtiinkin merkittäviä päätöksiä, joilla edistetään metsätilakoon kasvua tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous. Puu ei tulevaisuudessa liiku jos ollaan siinä tilanteessa, että perikunnat omistavat perikuntia. Päätökset metsän taloudellisesta hyödyntämisestä jäävät silloin tekemättä.

Alkavalla hallituskaudella lähdetään rohkeasti lisäämään päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä. Tavoitteena on, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tarkoitus on luopua hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolittaa tuontiöljyn käyttö. Omasta mielestäni hallitusohjelmassa olisi hyvä ollut ottaa kantaa laajemminkin suomalaiseen energiapalettiin. Millaisia näkymiä ja päätöksiä on odotettavissa esimerkiksi ydin- ja vesivoimaan liittyen jää nyt odottamaan tapauskohtaisia ratkaisuja.

Janne Sankelo

varapuheenjohtaja

Kansallinen Kokoomus rp

Kauhava

 

Suomi liikkeelle

(Pohjalainen 7.3.2015)

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on monella tapaa menestystarina. Viime sotien jälkeen Suomi nousi muutamassa vuosikymmenessä elintasoltaan maailman kärkimaiden joukkoon. Suomen tarina rakennettiin työnteolla, koska ei ollut muuta vaihtoehtoa. Aikakirjat kertovat uuden ajan raivaajista, jotka kouluttautuivat, perustivat yrityksiä, tekivät työtä ja pitivät huolta perheestään.

Kylmän sodan jälkeen suomalainen teollisuus oli uuden tilanteen edessä. Suomen oli haettava jälleen nousua uusilla eväillä. Seuraava menestystarina rakennettiin sillä, että Suomi nousi teknologisessa kehityksessä maailman huipulle. Historia osoittaa, että Sampo pitää rakentaa kerta toisensa jälkeen uudelleen. Suomi on tällä hetkellä jälleen siinä tilanteessa. Tulevaisuudessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin se mikä on ollut vuosisatojen ajan. Suomi voi menestyä vain sisukkaasti yrittämällä ja työtä tekemällä.

Jatkossakin laadukkaat palvelumme ja uuden sukupolven hyvinvointi rahoitetaan yksityisen sektorin työpaikkojen kautta. Nyt maamme hyvinvoinnin rahoitus ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla. Tällä vaalikaudella olemme kyenneet jarruttamaan kustannusten kasvua. Menoja on karsittu ja joitakin veroja nostettu. Kaiken kaikkiaan urakkaa on takana tältä osin lähes seitsemän miljardin euron edestä. Tulevaisuuden turvaaminen edellyttää kuitenkin sitä, että talouden sopeuttamisen ja rakenteellisten uudistusten lisäksi löydämme talouskasvun eväitä.

Tutkimusten mukaan uudet työpaikat syntyvät Suomessa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kun Suomen uutta kasvua viedään eteenpäin, katseet kohdistuvat erityisesti näihin yrityksiin. Ne ovat tulevaisuuden vetureita. Korkea osaaminen, teknologian hyödyntäminen ja perinteinen suomalainen ahkeruus on saatava jälleen kunniaan.

Mitä useampi työikäinen suomalainen tekee töitä, sitä paremmin meillä kaikilla menee. Tämän johdosta on työn tekemisen ja ahkeruuden kannusteita vahvistettava. Työelämämme vaatii uudistuksia. Sen tulee olla joustavampaa sekä huomioida eri-ikäiset työntekijät ja heidän tarpeensa. Tavoitteena tulee olla matalampi kynnys työllistää. Kaikki työ on arvokasta.

Suomi ei ole maailmassa yksin. Lähes samanlaisia tuotteita kuin meillä valmistetaan ympäri maailman. Yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Halusimme tai emme, kilpailukykymme ratkaisee olemmeko uuden teollistamisen eturivissä. Digitalisaatio, biotalous ja muut korkeaa osaamista vaativat sektorit ovat jatkossa avainasemassa. Osaamisen säilyminen ei ole itsestäänselvyys. Se edellyttää, että huolehdimme koulutuksellemme riittävät resurssit toimia ja tuottaa edellytyksiä kasvulle jatkossakin. Koulutus kaipaa loikkaa tulevaisuuteen.

Suomi on täynnä mahdollisuuksia, niin kuin aikaisemminkin. Sen eri alueilla on omat vahvuutensa. Kannettu vesi ei kuitenkaan pysy kaivossa. Tulevaisuuden mahdollisuudet luodaan Pohjanmaalla niistä elementeistä, joissa olemme vahvoja. Energia, ruoka, biotalous ja metalli eri muodoissaan ovat olleet perinteiset vahvuutemme. Tulevaisuudessa tämä joukko varmasti täydentyy. Uudet menestystarinat odottavat tekijäänsä.

Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.
Kauhava